Uutisen takaa: Kiinalaiskatsojat takaisivat Rendelin kakkososan

Viime viikolla Rendelin tekijät tiedottivat, että elokuva myy hienosti parhaillaan käynnissä olevassa American Film Market -tapahtumassa. Se on myyty lähes kolmeenkymmeneen maahan ja myös Kiinaan hierotaan kauppoja.

Jaakko Avikainen

Rendel-elokuva sijoittuu fiktiiviseen Mikkeliin.
Rendel-elokuva sijoittuu fiktiiviseen Mikkeliin.

Lokakuun loppuun mennessä ensimmäinen suomalainen supersankarielokuva Rendel oli kerännyt 10 000 katsojaa Suomessa.

Mikkelissä syyskuussa järjestetyssä maailman ennakkoensi-illassa tuottaja Miika J. Norvanto määritteli kotimaan katsojaodotukset 50 000—100 000 kieppeille, mutta tarkensi maanantaina luvun olevan vähintään 20 000.

Odotukset alenivat, kun Suomen elokuvasäätiö ei myöntänyt Rendelille markkinointitukea

Odotukset alenivat, kun Suomen elokuvasäätiö ei myöntänyt Rendelille markkinointitukea, jolla tuotantoa olisi voitu puskea kotimaan markkinoille.
— Alueellisesti pärjäsimme hyvin, mutta pääkaupunkiseudulla meni heikommin, Norvanto sanoo.

Katsojaluvut eivät häntä hirveästi harmita, sillä Rendelin tähtäimessä ovat alusta lähtien olleet kansainväliset markkinat. Esimakua menestyksestä saatiin lokakuun puolivälissä Feratum Film -festivaaleilta Meksikossa, jossa se voitti parhaan toimintaelokuvan palkinnon.

Viime viikolla Rendelin tekijät tiedottivat, että elokuva myy hienosti parhaillaan käynnissä olevassa American Film Market -tapahtumassa. Se on myyty lähes kolmeenkymmeneen maahan ja myös Kiinaan hierotaan kauppoja.

Tappajakani avasi ovet Kiinaan

Kiinan bisnes onkin aivan oma lukunsa. Norvanto on neuvotellut kiinalaisten kanssa lähes puolentoista vuoden ajan ja tavoitteena on Kiinan sisäinen video-on-demand -jakelu.
— Elokuvateattereihin Rendeliä ei siellä oteta lainsäädännöllisistä syistä. Elokuva pitäisi olla tuotettu yhdessä kiinalaisten kanssa.

Neuvotteleminen vaatii pitkää pinnaa ja Norvanto vertaa työtä väsytystaisteluksi. Palkintona on mahdollisuus tehdä tuottoa elokuvalla ja Rendelin kakkososan rahoitus. Elokuvastahan on alun alkaen ollut tarkoitus toteuttaa trilogia.
— Tällä hetkellä näyttää todellä hyvältä, mutta jalat on muistettava pitää maassa, Norvanto sanoo.

Hän kertoo ovien kiinalaisiin neuvottelupöytiin auenneen Joonas Makkosen ohjaaman kauhukomedian Bunny the Killer Thing (2015) myötä. Kotimaassa siitä ei järin pidetty, mutta maan rajojen ulkopuolelta tappajapupu löysi yleisönsä.

Jaakko Avikainen

Ohjaaja Jesse Haaja Rendelin kuvauksissa Mikkelissä.
Ohjaaja Jesse Haaja Rendelin kuvauksissa Mikkelissä.

Somen kautta näkyvyyttä

Mikkeliläisen Jesse Haajan esikoisohjauksen Rendelin markkinoinnissa on alusta lähtien hyödynnetty taitavasti sosiaalista mediaa. Kun elokuvan ensi-ilta oli käsillä, oli sen virallista traileria käyty katsomassa Youtubessa 20 miljoonaa kertaa.

Vahvaa somenäkyvyyttä hyödynnettiin myös elokuvan rahoituksen keräämisessä. Mikkelin kaupunki lähti mukaan tuotantoon 50 000 euron satsauksella. Vastineeksi kaupunki sai muun muassa ”elokuvan 1,2 miljoonan ihmisen viikoittaisen mediahuomion ja 7,2 miljoonan euron kansainvälisen mainosarvon”.

Rendel on indie-elokuva ja sen tuotantokustannukset 1,45 miljoonaa euroa. Kansainvälisen jakelun kautta pitäisi ainakin kulut saada peittoon.
Kautta aikain menestynein suomalainen elokuva Angry Birds on tulokertymissä aivan omassa luokassaan. Se keräsi yli 300 miljoonan euron lipputulot noin 60 maasta. Kotimaassa vihaiset linnut näki reilut 300 000 katsojaa.

Indie-elokuvat ovat nousseet esiin

Kotimaisen elokuvan kulttuuriviennistä ja kansainvälisestä tiedotuksesta vastaa Suomen elokuvasäätiö. Kansainvälisen osaston päällikkö Jaana Puskala arvioi kunnianhimoisesti toteutettujen kotimaisten indie-elokuvien nousseen esiin erityisesti tänä vuonna.

Ne ovat saaneet myös kansainvälistä huomiota. Esimerkiksi Mikko Mäkelän kirjoittama ja ohjaama ensimmäinen pitkä elokuva, Savitaipaleella kuvattu A Moment in the Reeds valittiin Lontoon elokuvajuhlille. Thomas Laineen esikoisohjaus Viraali on puolestaan Sodankylän elokuvajuhlien ohjelmistossa ensi kesänä.

Puskalan mukaan vuosi 2017 on ollut kotimaiselle elokuvalle kaiken kaikkiaan hyvä vientivuosi. Onnistumisen mittareina voi pitää merkittäviä kansainvälisiä elokuvafestivaaleja. Aki Kaurismäki palkittiin helmikuussa Berliinin elokuvajuhlilla parhaan ohjaajan palkinnolla elokuvasta Toivon tuolla puolen.

Viime viikolla ohjaaja ja käsikirjoittaja Teemu Nikki voitti parhaan käsikirjoituksen palkinnon Tokion kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla elokuvastaan Armomurhaaja. Vain 300 000 euron budjetilla toteutetun elokuvan Suomen ensi-ilta on 24. marraskuuta.

Viime vuonna Suomen elokuvasäätiö jakoi tukea kulttuurivientiin 800 000 euroa. Merkittävimmiksi luokitelluille, A-luokan kansainvälille elokuvafestivaaleille valittiin yhteensä 18 suomalaista elokuvaa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.