Punainen ihmisketju metsään ja tarroja sähkökaappeihin – Taide on aktivismia ja aktivismi taidetta Mikkelin taidemuseon keväässä: "Moni samastuu kuluttamiinsa brändeihin niin paljon, että loukkaantuu näistä teoksista"

Vuostá! Vastaan! -näyttelyn pääosassa ovat saamelaiset, Häiriköt-päämaja-näyttelyssä vastamainokset.

Vesa Vuorela

Voima-lehden toimittaja Jari Tamminen tunnetaan vastamainostajana. Häntä ilahduttaa, että vastamainokset ovat vakiintuneet eri aineiden opettajien työkaluiksi kouluissa.
Voima-lehden toimittaja Jari Tamminen tunnetaan vastamainostajana. Häntä ilahduttaa, että vastamainokset ovat vakiintuneet eri aineiden opettajien työkaluiksi kouluissa.

Jari Tammista hymyilyttää, kun hän liimaa taskustaan löytyneen mainostarran sähkökaapin kylkeen. Tarrassa on marsalkka Mannerheimin kuva.

Tämä sähkökaappi ei nökötä kadulla, vaan Mikkelin taidemuseon salin nurkassa Häiriköt-päämaja-näyttelyssä.

Samaan kaappiin on liimattu juliste, joka ensivilkaisulla näyttää S-ryhmän mainokselta, mutta joka toisella vilkaisulla paljastuu vastamainokseksi. Ei kai markettiketju nyt laittaisi omiin julisteisiinsa kuvaa kanoista häkeissä?

Vesa Vuorela

Häkkikananmunien myyntiä kritisoivan julisteen Jari Tamminen teki Oikeutta eläimille -järjestön pyynnöstä.
Häkkikananmunien myyntiä kritisoivan julisteen Jari Tamminen teki Oikeutta eläimille -järjestön pyynnöstä.

Juliste on osa kampanjaa, jota Oikeutta eläimille -järjestö kävi saadakseen S-ryhmän luopumaan häkkikananmunien myynnistä.

Suomen osuuskauppojen keskuskunta ilmoittikin toukokuussa 2019 luopuvansa "virikehäkkikanojen" munien myynnistä asteittain – Tammisen mukaan kampanjoinnin ansiosta.

Volkkaria ei pilkata!

Voima-lehden toimittajana ja poliittisena taiteilijana tunnetun Tammisen vastamainokset ovat nykynuorille ja nuorille aikuisille tuttuja jo koulun penkiltä.

Vastamainokset lainaavat kuvastonsa ja tyylinsä mainoksista, mutta ylistämisen sijaan kritisoivat kohdettaan. Äidinkielen tunneilla vastamainoksia on käytetty esimerkiksi intertekstuaalisuuden selittämisessä, ja maantieteessä niillä voidaan havainnollistaa vaikkapa tuotteiden kansainvälisiä tuotantoketjuja.

Tamminen kertoo, että eniten loukkaantunutta palautetta hän on saanut vastamainoksestaan, jossa Volkswagen-auton pakoputkesta tupruaa kukkasia. Teos viittaa Volkswagenin vuonna 2015 paljastuneeseen päästömittaushuijaukseen.

– Vastamainokset eivät kohdistu yksittäiseen ihmiseen vaan rakenteisiin. Moni kuluttaja kuitenkin samastuu kuluttamiinsa brändeihin niin paljon, että loukkaantuu näitä teoksia nähdessään, Tamminen kertoo.

Punainen linja junarataa vastaan

Siinä, missä yksi puolustaa suosikkiautonsa mainetta, kamppailee toinen koko kulttuurinsa säilymisen puolesta.

Syksyllä 2018 Lapissa nähtiin mielenosoitusten sarja. Saamelaiset, paikalliset ja heidän puolustajansa pukeutuivat punaisiin ja pystyttivät maastoon rajatolppia merkitsemään linjaa, jota Jäämeren rata toteutuessaan kulkisi Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen.

Vesa Vuorela

Jonne Sippolan valokuvat vievät näyttelyvieraan syksyyn 2018, jolloin Saamenmaalla osoitettiin mieltä Jäämeren rataa vastaan.
Jonne Sippolan valokuvat vievät näyttelyvieraan syksyyn 2018, jolloin Saamenmaalla osoitettiin mieltä Jäämeren rataa vastaan.

Teollisuuden kuljetuksille tarkoitettu junarata vaarantaisi saamelaisten perinteiset elinkeinot sekä fyysisenä rakenteena että lisäämällä teollisuutta alueelle.

Valokuvaaja Jonne Sippola ei ole saamelainen, mutta pääsi mukaan taltioimaan mielenosoituksia.

– Olen kuvannut paljon aktivismia, mutta en ennen ole kokenut mielenosoituksissa tällaista yhteisöllisyyttä ja voimaa. Red Line -mielenosoituksissa ei ollut kyse vain ympäristöstä, vaan elämästä ja identiteetistä. Olin kiitollinen, kun sain olla mukana projektissa ja tukemassa saamelaisten asiaa, Sippola kertoo.

Aktivismia kalavesillä

Sippolan kuvien lisäksi Mikkelin taidemuseon toisessa uutuusnäyttelyssä nähdään poliittista taidetta taiteilija-aktivistiryhmä Suohpanterrorin jäseniltä ja muilta saamelaisilta taiteilijoilta.

Vesa Vuorela

Mikkelin taidemuseossa lyövät kättä Jonne Sippolan (vas.) valokuvat, Jari Tammisen monimediaiset vastamainokset sekä useiden saamelaistaiteilijoiden teokset.
Mikkelin taidemuseossa lyövät kättä Jonne Sippolan (vas.) valokuvat, Jari Tammisen monimediaiset vastamainokset sekä useiden saamelaistaiteilijoiden teokset.

Vuostá! Vastaan! -näyttelyyn kuuluu esimerkiksi Niillas Holmbergin, Jenni Laitin ja Outi Pieskin Moratoriotoimisto-installaatio. Pienessä keltaseinäisessä kopissa selviää, mitä tapahtui, kun joukko saamelaisia vastusti alkuperäiskansan kalastusoikeuksien rajoittamista Tenojoella vuonna 2017.

Kuten voi arvata, näyttelystä saa hieman enemmän irti, jos tietää saamelaisten kokemasta sorrosta jotain jo ennestään. Kummankin näyttelyn teosten taustoja avataan kuitenkin mielenkiintoisesti taidemuseosta saatavassa vihkosessa.

Vuostá! Vastaan!- ja Häiriköt-päämaja-näyttelyt Mikkelin taidemuseossa 21.2.–10.5.