Mikkelin teatterin jättävä Katriina Honkanen harmittelee, ettei yleisö ole aina löytänyt taiteellisesti onnistuneita esityksiä

Katriina Honkanen madalsi teatterin kynnystä, jotta ihmisten olisi helpompi tulla sinne. Neljän vuoden johtajapesti on lopuillaan.

Vesa Vuorela

Monet ideani ovat toteutuneet ja teatteri on avautunut enemmän ulospäin, summaa Katriina Honkanen johtajakauttaan Mikkelissä.

Neljä vuotta Mikkelin teatteria johtanut Katriina Honkanen on jo ehtinyt viettää läksiäisiään epävirallisissa merkeissä.

Naisvuoren kesäteatterin viimeinen esitys on ensi lauantaina, joten Honkasen aamut ovat vähissä. Pari viikkoa elokuusta hän on varannut uuden johtajan, Aleksander Anrian sisäänajoon. Sitten Honkasen kausi Mikkelissä on ohi ja edessä on paluu Vantaalle freelanceriksi.

Mitä omia ideoitasi olet voinut toteuttaa kuluneen neljän vuoden aikana Mikkelissä?

— Olemme toteuttaneet useita erilaisia yhteistyöhankkeita paikallisten teatteriharrastajien, muusikoiden ja freelance-näyttelijöiden kanssa. Meillä on ollut lavalla urheiluväkeä ja kehitysvammaisia. Teatteriklubi avautui. Kantaesityksiä on ollut mukavasti, samoin musiikkia eri muodoissaan. Kaikki tahtoo rakastaa -näytelmä koottiin mikkeliläisten tarinoista, aivan kuten halusin.

— Organisaatiotasolla olemme välttyneet yt-neuvotteluilta järjestelemällä töitä vähän järkevämmin.

Mikä on omasta mielestäsi johtajakautesi merkittävin taiteellinen saavutus?

— Kokonaisuutena sellainen freesaus. Olemme saaneet vähän lisää nuorta väkeä saliin. Yhteistyöhankkeet olivat siinä merkittävässä asemassa, esimerkiksi Kalahari, jossa olivat mukana Mikkelin poikateatteri ja Mikkelin tyttöteatteri.

— Olemme avautuneet aika paljon ulospäin ja enemmän läsnä ihmisten arjessa.

Harmittaako jonkun esityksen saama liian vähäinen yleisön huomio?

— Lasinen eläintarha oli taiteellisesti mielettömän hieno teos, samoin Tuntematon sotilas. Kalaharin kohdalla olin surullinen siitä, että koulut eivät lähteneet katsomaan. Siellä oli kuitenkin oma ikäluokka lavalla.

— Tämä kesä on myös osoittautunut sellaiseksi, että ihmiset eivät ole löytäneet katsomoon.

Onko teillä ollut paineita nostaa lipunhintoja?

— Hyvin varovaisesti olemme nostaneetkin. Olemme huomanneet, että vierailuesitysten lippuhinnat voivat täällä alkaa kolmosella, mutta omien esitysten ei.

Miten yhteistyö Mikkelin kaupungin kanssa on sujunut?

— Kaiken kaikkiaan hyvin. Yhteistyösopimus uudistetaan aika ajoin, ja silloin neuvotellaan ja väännetään. Säästöpaineita on aina, ja kaupungin puolella ryhmiä, jotka toivoisivat teatterin alas ajamista.

Minkälaista suoraa palautetta olet saanut kaupunkilaisilta?

— Hirveän paljon ihmiset ovat tulleet juttelemaan ja sanovat, että on mukavaa kun olette näkyvissä. Lipputoimisto keskellä kaupunkia toimii hyvin.

— Kasvokkain ei sanota negatiivisia asioita, ne ovat somessa. Joskus tullaan sanomaan, että hirveetä kun te ootte näyttämöllä aina humalassa ja kiroilette. Vaikka emmehän me ole.

Mikä on ollut itsellesi vaikeinta johtajapestissä?

— Se, miten vaikea on tietää, mitä ihmiset täällä toivoisivat teatterilta. Vaikka miten teemme katsojatutukimuksia ja keräämme palautetta, niin sittenkin aina yllätymme.

Katsojamäärä on pudonnut aika paljon viime vuosina. Mistä arvelet sen johtuvan?

— Yksi iso juttu on se, että ryhmiä ei enää liiku samalla tavalla kuin aiemmin. Ryhmänvetäjät vanhenevat, ryhmä vanhenee, eikä ryhmämatkailu ole nuorille sama asia kuin 55+ -ikäluokalle.

— Toinen tekijä on muutos liike-elämän suhtautumisessa. Ennen ostettiin koko esitys, nyt ostetaan 30—50 lippua.

Mitä asialle pitäisi tehdä?

Ei voi pysähtyä paikoilleen.


— Olen yrittänyt ottaa hillittyjä riskejä, ja oppinut, että nekin voivat kostautua. Olen sittenkin sitä mieltä, että jos teatteri haluaa jatkaa, ei voi tehdä aina yhtä ja samaa. Ei voi pysähtyä paikoilleen. Maailma menee eteenpäin ja ihmiset muuttuvat. Niin täytyy myös teatterin.

Mikkelin teatteri 2017 (2016)

Henkilötyövuodet: 41 (43).

Esityskerrat: 198 (210).

Katsojamäärä: 36 064 (43 163).

Pääsylipputulot: 663 485 euroa (756 663).

Julkiset avustukset / pääsylippu: 53,12 (40,85) euroa.

Lähde: www.tinfo.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat