Elokuva-arvio: Uusi Hämähäkkimies on häikäisevämpi kuin mikään animaatioelokuva vuosikausiin: "Ei vauhdikkaan supersankaripiirretyn pitänyt koskettaa näin voimakkaasti"

Kohti hämähäkkiversumia sekoittelee tyylejä, tekstuureja ja jopa kuvataajuuksia.

Sony Pictures Animation

Vaihtoehtotodellisuuksien Hämikset päätyvät kaikki samaan todellisuuteen uudessa animaatioseikkailussa.
Vaihtoehtotodellisuuksien Hämikset päätyvät kaikki samaan todellisuuteen uudessa animaatioseikkailussa.

Näyttävä, hauska ja sydämellinen supersankarianimaatio

Spider-Man: Kohti hämähäkkiversumia (Spider-Man: Into the Spider-Verse, Yhdysvallat, 2018).

Ohjaus: Bob Persichetti, Peter Ramsey, Rodney Rothman. Käsikirjoitus: Phil Lord, Rodney Rothman.

Alkuperäisissä äänirooleissa: Shameik Moore, Jake Johnson, Hailee Steinfeld, Mahershala Ali, Lily Tomlin, Zoë Kravitz, John Mulaney, Nicolas Cage, Liev Schreiber.

Kesto: 117 min. K-12.

Uusia Hämähäkkimies-elokuvia tulee niin usein, että satunnainen katsoja voi olla hetkittäin ulalla siitä, liittyvätkö elokuvat toisiinsa.

Viimeisin näytelmäelokuvien Hämis-inkarnaatio esiteltiin valkokankaalla, kun edellisestä oli kulunut vasta kaksi vuotta.

Uusin versio ikonisesta supersankarista erottuu muista olemalla animaatio ja käsittelemällä samalla nokkelasti hahmon monien kasvojen luomaa hämmennystä.

Sarjakuvissa on totuttu vuosikymmenien aikana siihen, että eri taiteilijat, kirjoittajat ja päätoimittajat voivat viedä hahmoja uusille urille, vaihtaa näiden identiteetin tai kuvitella nämä täysin uusilla tavoilla.

Kohti hämähäkkiversumia -elokuva särkee eri todellisuuksien väliset muurit. Aivan kun joku olisi ottanut kasan Hämähäkkimies-sarjakuvia niiden yli 50-vuotisesta historiasta ja koonnut kollaasin siitä, mitä hahmo lopulta merkitsee.

Idea voi kuulostaa korkealentoiselta ja hankalasti seurattavalta ollakseen perinteinen piirretty. Sitä se ei selkeästi toivokaan olevansa. Kyseessä on eri tyylien sekamelska, jonka ei pitäisi toimia. Ei ainakaan näin saumattomasti.

Miles Morales on nuori poika, jolla on hankala suhde isäänsä. Milesillä on myös erikoislaatuisia voimia. Hän kaipaisi elämäänsä mentoria, jotakuta, jolle voisi kertoa kyvyistään.

Vastaus saapuu Hämähäkkimies Peter Parkerin muodossa. Milesin omassa maailmassa Parker on menehtynyt ja inspiroinut häntä alkamaan Hämikseksi. Tämä uusi Parker on keski-iän kriisiä ja burn outia läpikäyvä supersankarihomman vanha tekijä.

Tieteen laeilla leikkiminen on repinyt meta-universumin seinät ja singonnut eri todellisuuksien Hämähäkkimiehet (ja -naiset ja -possut) samaan paikkaan. Heitä kaikkia tarvitaan palauttamaan tasapaino maailmaan.

Elokuva on tarinaltaan ja tyyliltään raikas verrattuna pelikenttään, joka on ahdettu täyteen turvallisen kaavamaisia ja visuaalisesti samasta puusta veistettyjä animaatioita. Kohti hämähäkkiversumia sekoittelee tyylejä, tekstuureja ja jopa kuvataajuuksia.

Lopputulos on eläväisempi ja häikäisevämpi kuin mikään animaatioelokuva vuosikausiin.

Tyyli ei kuitenkaan ole korvaamassa elokuvan sisältöä. Mukana on läjäpäin huumoria ja näyttäviä toimintakohtauksia, mutta tämän kaiken takana sykkii aito sydän. Elokuvan tunteelliset kohtaukset yllättävät hetkittäin.

Ei räikeän ja vauhdikkaan supersankaripiirretyn pitänyt koskettaa näin voimakkaasti.

Timo Alho

NELJÄ TÄHTEÄ

Hyvää: Visuaalisesti kiehtova. Todella hauska. Aitoja tunteita.

Huonoa:

Erityistä: Stan Leen viimeinen äänirooli. Elokuva on omistettu Hämähäkkimiehen toiselle luojalle, Steve Ditkolle. Hän menehtyi tämän vuoden kesäkuussa.