Ruumiskasan päällä marssiva Mannerheim nousi yleisön suosikiksi — ”On ollut ilo nähdä, kuinka fiktio katoaa ja aihe muuttuu todeksi”

Taiteilija Jani Leinonen näkisi mielellään Sankari-patsaan todellisen Mikkelin Hallitustorilla olevan Mannerheim-patsaan tilalla, sillä se näyttäisi marsalkan kaikki puolet.

Jaakko Avikainen

Fiktiivisen muistomerkkikisan tulosten julkistusta saapui seuraamaan muutama kymmenen ihmistä. Taiteilija Jani Leinonen ja amanuenssi Paula Hyvönen kertoivat äänestyksen tuloksista.
Fiktiivisen muistomerkkikisan tulosten julkistusta saapui seuraamaan muutama kymmenen ihmistä. Taiteilija Jani Leinonen ja amanuenssi Paula Hyvönen kertoivat äänestyksen tuloksista.

Mikkelin taidemuseon Mannerheim-muistomerkkikilpailun voitti selkeällä äänimäärällä ehdotus nimeltä Sankari. Kolmesta ehdotuksesta ensimmäinen keräsi yhteensä 1 052 ääntä.

Taiteilija Jani Leinosen Mannerheim-muistomerkin uusi suunnittelukilpailu -niminen näyttely suljettiin viime sunnuntaina. Sen osana järjestettiin äänestys, jossa yleisö pääsi valitsemaan suosikkinsa kolmesta eri ehdotuksesta.

Kaadetut myytit sai 570 ääntä ja Kellonsoittajat 384 ääntä. Yhteensä ääniä annettiin 2 434, eli suurin osa näyttelyn nähneistä otti osaa äänestykseen.

Sankari-muistomerkki mukailee Mikkelin Hallitustorilla olevaa todellista Mannerheim-patsasta, ja edestä päin muistomerkki näyttää lähes yksi yhteen torin patsaalta. Takaa kuitenkin paljastuu, että marsalkka seisoo Suomen sisällissodan uhrien päällä. Kasassa on 47 valkoisten ampumaa ihmistä.

— Näyttely ei käsitellyt Mannerheimia, vaan Mannerheim-myyttiä ja sitä, miten sitä myyttiä käytetään erilaisten ideologioiden palvelukseen, jotka eivät ole kauhean positiivisia ja ihania.

Jaakko Avikainen

Taiteilija Jani Leinonen näkisi Sankari-muistomerkin mielellään todellisen Mannerheim-patsaan tilalla Mikkelin Hallitustorilla.

Muistinmenetyksen veistokset

Kuvitteellisen kilpailun muistomerkkitoimikunnan puheenjohtajana ollut Leinonen kertoo Sankarin olleen hänen henkilökohtainen suosikki.

Leinonen pitää ajatuksesta, että todellinen Mannerheim-patsas korvattaisiin hänen versiollaan. Se kuvaisi todellista tilannetta Mannerheimin hahmon ympärillä: edestä näkyy sotasankari, mutta kun Mannerheimin taakse katsoo, huomaa marsalkan ikävät puolet.

Leinonen kuvailee, että todellinen Mannerheim-patsas on kuin muistinmenetyksen veistos, joissa kerrotaan ainoastaan yksi puoli sankarista.

— Sankari-ehdotuksessa patsas jäisi paikalleen, se jopa nostettaisi korkeammalle jalustalle, ja suurin osa puolista, joita ihmiset yleensä katsovat, jäisivät ennalleen.

Leinonen sanoo, että on ollut ilo nähdä, kuinka fiktiivisessä kilpailussa fiktio katoaa aiheen ollessa niin tunteellinen ja monimerkityksellinen.

— Aihe muuttuu todeksi. Fiktion keinoin pystyy käsittelemään vaikeitakin aiheita turvallisessa ympäristössä, Leinonen sanoo.

Äänestyslappuihin purettiin tunteita

Taidemuseon amanuenssi Paula Hyvönen kertoo, että lähemmäs 200 äänestyslippuun oli purettu vihaisia tunteita, arvosteltu näyttelyä ja käsketty tekijöitä sekä museota häpeämään.

Joukosta löytyi myös revittyjä äänestyslappuja. Tyhjiä ääniä oli toista sataa, ja kolme ääntä saanut Mikki Hiiri voitti suosiossa yhden äänen saaneen Aku Ankan.