Uutisen takaa: Kurkista himolukija-toimittaja Kirsti Vuorelan tarjoilemat kirjatärpit kevääksi 2019

Kevään kirjakattauksessa isoilla kustantamoilla on oma tuttu agendansa. Luvassa on takuuvarmoja kertojia, kevyttä höttöä ja aimo läjä raatoja. Teineille fantasiaa ja tietokirjoissa julkisuudessa vaikuttavien ihmisten elämäntarinoita.

Vesa Vuorela

Etenkin isommat kustantamot julkaisevat yhä uutuuskirjaluettelonsa myös painettuina versioina
Etenkin isommat kustantamot julkaisevat yhä uutuuskirjaluettelonsa myös painettuina versioina

Kirjakeväänsä voi kahlata varman päälle -tyylillä tai etsimällä uusia elämyksiä. Tässä kirjoituksessa keskityn pääasiassa jälkimmäiseen eli poimin tarjonnasta vähemmän todennäköisiä myyntilistojen kärjessä keikkuvia teoksia.

Bonnierin kirjat yhdistyvät vuoden vaihteessa WSOY-nimen alle. Södikän keväässä erityisen ilahduttavaa on ranskalaisen Claudie Gallayn tuotanto. Avain-kustannuksen vuonna 2010 julkaisema Tyrskyt uusitaan ja uutena suomennoksena ilmestyy romaani Odottamaton kauneus.

Tammen paketista silmät poimivat Jane Harperin Kuivan kauden, poikkeuksellisesti Australiaan sijoittuvan menestysdekkarin. Kotimaisen jännityskirjallisuuden puolelta Petri Karran Musta valo vaikuttaa hyytävältä iltalukemistolta.

Gummerus Kustannuksen kiinnostavimmat kirjat ovat esikoisteoksia. Väitöskirjatutkija Johanna Laitilan romaani Lilium regale kertoo elämänmittaisesta rakkaudesta, sodasta ja vaietuista tarinoista.

Peligraafikko Emma Kantasen esikoisteos on Nimi jolla kutsutaan öisin. Hieman Mia Kankimäen tuotantoon viittaavan nimen taakse kätkeytyy kirja, jossa Kantanen on hyödyntänyt omia kokemuksiaan.

Muutama tietokirja ja mikkeliläisittäin kiinnostava kertomus

Iloisen yllätyksen kirjakeväässä tuottaa Art House -ryhmä tietokirjoineen. Jenni Karjalaisen Setäkuiskaajan käsikirja, Herman Geijerin opas maailmanloppuun varautumiseen eli Kriisit, katastrofit ja maailmanloput sekä Sanna Karppisen Lemmikiksi monirotuinen koira vaikuttavat mielenkiintoisilta avauksilta aiheisiinsa.

Otavalla on niin sanotusti massia julkaisemiseen ja sen kustannusohjelma on laaja. Kevään tarjonnasta menestystä on helppo ennustaa Enni Mustosen Sotaleskelle ja Raija Orasen Selvälle pelille, mutta omaan kirjahyllyyni haluan Astrid Swanin Viimeinen kirjani — Kirjoituksia elämästä -teoksen.

Parantumatonta rintasyöpää sairastava laulaja-lauluntekijä on kertonut kirjahankkeestaan sosiaalisessa mediassa.

Mikkeliläisittäin kiinnostava uutuus on sota-ajan lapsen elämästä kertova Liisa Seppäsen Poika, joka unohtui. Mikkelissä 1941 syntynyt Reijo ei jäänyt orvoksi vaan unohtui lastenkotiin, ja hänen tarinansa Seppänen kertoo.

Laatukirjoistaan tunnetut Teos ja Siltala marssittavat eteemme tuttuja, hyväksi havaittuja kirjailijoita Laura Lindstedtistä Pirkko Saisioon. Kutkuttavia uutuuksia ovat esimerkiksi Harry Salmenniemen Delfiinimeditaatio ja muita novelleja sekä Miira Luhtavaaran Sinusta roikkuu valoa.

Jätän niiden sisällön tarkemman kuvailun kullekin tutkimusmatkailijalle itselleen.

Bazarin valikoimassa jännittävä uutuus on Hideo Yokoyaman Japaniin sijoittuvaa kirjaa 64, joka on useita bestsellereitä julkaisseen rikoskirjailijan ensimmäinen suomennettu teos.

Likeltä ilmestyy Oslossa asuvan Päivi Laakson toinen suomennettu teos Sääskenpyytäjät, pariskunnan ehtoovuosista ja omaishoitajuudesta kertova, tarkkanäköiseksi kehuttu kirja. Molemmat voivat yllättää lukijansa — niin hyvässä kuin pahassa.

Unohda vinkit, löydä omasi

Parhaat lukukokemukset ovat onneksi ennalta-arvaamattomia. Luettelojen perusteella ei pysty päättelemään, kuka vie ensi vuonna Finlandia-palkinnon, tai mitä kirjoista myydään eniten. Onneksi.

Erikoisuuksia etsivän kannattaa tutustua pienkustantamojen tuotantoon.

Esimerkiksi Fabriikki Kustannus julkaisee vuodessa vain neljä teosta. Ensi keväänä ilmestyy muun muassa Yoko Tawadan Muistelmat lumessa. Siinä raja ihmisen ja eläimen välillä haalistuu ja muuttaa muotoaan. Surrealismia parhaimmillaan.

Osuuskumman kolmen kirjauutuuden katalookissa hykerryttävimmältä ennakkoon vaikuttaa J. S. Meresmaan tekstikokoelma Lintuhäkin muotoinen soittorasia.

Oman tiensä kulkijoille voi vinkata vaikkapa Heikki Mäki-Kulmalan kirjoittaman Näin puhuivat zaariset ja zarasvuot — Konsulttifilosofian esihistoria. Sen julkaisee Vastapaino huhtikuun lopussa.

Kommentoidut