Suomi liputtaa tänään kansallisrunoilijamme kunniaksi – Kysyimme, miten Johan Ludvig Runeberg näkyy nykyään mikkeliläisten elämässä

Johan Ludvig Runeberg näkyy suomalaisten elämässä nykyisin lähinnä torttujen kautta.

Outi Paappanen

Hyvää Runebergin päivää!
Hyvää Runebergin päivää!

Johan Ludvig Runebergin kynästä ovat lähtöisin muun muassa Maamme-laulun ja Vänrikki Stålin tarinat.

1800-luvulla elänyt Runeberg oli suomalainen runoilija, opettaja ja toimittaja.

Kysyimme, miten Johan Ludvig Runeberg näkyy nykyään mikkeliläisten elämässä.

Seija Vaskelainen Mikkelistä kertoo, että hänen kahvipöydässään kansallisrunoilija näkyy runebergintorttuna.

Kari Toiviainen

Seija Vaskelaisen mielestä on paikallaan muistaa Runebergiä.
Seija Vaskelaisen mielestä on paikallaan muistaa Runebergiä.

– Ja tietenkin se näkyy myös liehuvina Suomen lippuina. Minusta on paikallaan, että Runebergiä ja muitakin suurmiehiä ja -naisia meillä liputetaan. Sillä tavalla kunnioitetaan heidän merkkipäiväänsä.

– Ostan runebergintortut kaupasta valmiina. Ne ovat hyviä jo varmaan jo varmaan senkin takia, ettei niitä saa ympäri vuoden. En ole niitä koskaan itse valmistanut enkä edes opetellut niitä tekemään, Seija Vaskelainen kertoo.

Mikkeliläinen Antero Istolainen sanoo, että Johan Ludvig Runeberg näkyy suomalaisessa kirjallisuudessa.

Kari Toiviainen

Antero Istolainen sanoo, että runebergintorttu ja Maamme-laulu ovat suomalaisten arjessa kulkevia muistoja kansallisrunoilijasta.
Antero Istolainen sanoo, että runebergintorttu ja Maamme-laulu ovat suomalaisten arjessa kulkevia muistoja kansallisrunoilijasta.

– Entisajan suurmiehet ja -naiset ovat aikanaan vaikuttaneet paljon Suomen kielelliseen ja kulttuuriseen kehitykseen. On paikallaan liputtaa heidän merkkipäiviään.

– Maamme-laulu ja runebergintorttu ovat arjessa mukana kulkevia asioita. Runebergintortut tulee varmaan tehtyä ihan itse. Erikoisruokavaliota noudattavana pääsee helpommalla, kun tekee runebergintortut itse. Harvemmin ostan niitä kaupasta, vaan tyydyn itse tehtyihin runebergintorttuihin, Antero Istolainen sanoo.

Meri-Piia Lehtoranta Mikkelistä sanoo ostavansa 5. helmikuuta aina runebergintorttuja kotiin.

Kari Toiviainen

Meri-Piia Lehtorannan mielestä runebergintorttu voittaa laskiaispullat. Hänen elämässään 5.2. näkyy kahvipöydässä ja liputuspäivänä.
Meri-Piia Lehtorannan mielestä runebergintorttu voittaa laskiaispullat. Hänen elämässään 5.2. näkyy kahvipöydässä ja liputuspäivänä.

– Juuri äsken puhuimme luokkakavereitten kanssa, että runebergintorttu voittaa laskiaispullat 6-0.

– Ei minusta runebergintorttuja pidä olla tarjolla vuoden ympäri, vaikka ne hyviä ovatkin. Siinä sen leivonnaisen merkitys juuri onkin, että niitä on tarjolla vain Runebergin päivänä. Teen runebergintorttuja myös itse. Omassa elämässä helmikuun viides näkyy paitsi kahvipöydässä myös virallisena liputuspäivänä. Myös ala-asteikäisen lapseni kanssa keskustelen aiheesta, sanoo Meri-Piia Lehtoranta.

Mikkeliläisen Erna Mannisen mielestä Runebergin pitäisi näkyä enemmänkin hänen elämässään kuin torttuna.

Kari Toiviainen

Erna Manninen tunnustaa, että hän muistaa Runebergin päivän vasta kaupassa, kun runebergintortut tulevat myyntiin.
Erna Manninen tunnustaa, että hän muistaa Runebergin päivän vasta kaupassa, kun runebergintortut tulevat myyntiin.

– Päivään havahdun vasta silloin, kun runebergintortut ovat tulleet kauppoihin myyntiin.

– Se on tavallaan kausiherkku samaan tapaan kuin joulutorttu. Pidän sellaisesta mausta, joka ei ole liian makea leivonnainen. Ikäväkseni täytyy kuitenkin sanoa, että Runebergin päivä ei näy muuten kuin torttuna ja liputuspäivänä sekä silloin, kun Maamme-laulua lauletaan. Enemmänkin kansallisia suurmiehiä ja -naisia pitäisi muistaa, sanoo Erna Manninen.