Kalle Holmberg ohjasi oopperaa kuin teatteria — Mikkelin musiikkijuhlilla järjestetään seminaari, jossa muistellaan Mikkelistä kotoisin olleen Holmbergin uraa

Joukko ohjaajan aikalaisia ja työtovereita kokoontuu Mikkeliin keskustelemaan Holmbergin oopperaohjauksista.

Soila Puurtinen

Ohjaaja Kalle Holmberg kesänvietossa eteläsavolaisessa järvimaisemassa vuonna 2009, jolloin hän osallistui Joel Lehtos -seminaariin Savonlinnassa.
Ohjaaja Kalle Holmberg kesänvietossa eteläsavolaisessa järvimaisemassa vuonna 2009, jolloin hän osallistui Joel Lehtos -seminaariin Savonlinnassa.

Teatterineuvos Kalle Holmbergin henki on jo tuonilmaisissa ja ruumiinsa Valamon mullassa, mutta hänen töittensä jäljet näkyvät edelleen vahvasti suomalaisessa kulttuurielämässä. Osana Mikkelin musiikkijuhlia 5. heinäkuuta järjestetään seminaari, jossa muistellaan Mikkelistä kotoisin olleen Holmbergin uraa oopperaohjaajana.

Viisi vuotta läpimurtoteoksensa Lapualaisoopperan (1966) jälkeen nuori palavasieluinen teatterimies ohjasi ensimmäisen oikean oopperansa, Aarre Merikannon säveltämän Juhan Savonlinnan oopperajuhlille. Tytär, Annina Holmberg ei muista oopperasta paljoakaan, mutta myöhemmistä tuotannoista sitäkin enemmän.

Hän sanoi yhtä aikaa rakastavansa ja inhoavansa oopperaa. — Annina Holmberg

— Olin vielä niin pieni Juhan aikaan.

Jorma Hynninen on osuvasti sanonut, että Kalle Holmberg uudisti suomalaisen oopperaohjauksen tuomalla siihen teatterin elementtejä mukaan. Hän hioi tyy-

liään erityisesti Savonlinnassa.

— Siihen aikaan Savonlinnan oopperajuhlat olivat jännittävä, hyvin kokeellinen tapahtuma. Ihan erilainen kuin nykyinen hieno, mahtava festivaali. Savonlinnaan vuonna 1975 valmistunut Aulis Sallisen Ratsumies oli sitten se teos, joka kasvatti isästä todellisen oopperaohjaajan.

Annina Holmberg näki Ratsumiehen Olavinlinnassa monta kertaa ja se on jäänyt hänelle vahvimmin mieleen isänsä oopperaohjauksista. Paavo Haavikon libretto teki vaikutuksen lapseen, tapahtuuhan sen kielikuvissa huimia asioita. Lunta sataa katolle ja katto alkaa viheriöidä.

Lapsuuden elämyksestä on jo yli neljä vuosikymmentä. Nykyisestä teatteritekniikasta ei vielä ollut aavistustakaan, mutta lavastaja Ensio Suominen loi linnanpihalle maailman, joka yhä nokittaisi monet digitaaliset näyttämöluomukset.

— Mieleeni on jäänyt erityisesti ensimmäisen näytöksen loppu, jossa kauppiaantalo poltetaan. Musiikki pauhasi mielettömän väkevänä ja Matti Salminen lauloi. Äkkiä näyttämöllä humahti ylös suuri punainen silkkikangas ja jäi ilmaan hulmuamaan. En unohda sitä ikinä.

Punainen viiva oli kansainvälinen menestys

Punaisella viivalla Holmberg saavutti kansainvälistä menestystä, esitettiinhän oopperaa New Yorkin Metropolitania myöten.

—Se on ollut varmaan aika hurja näky, kun näyttämölle tuotiin kaikkea muuta kuin glamouria. Karvalakkioopperaksihan sitä kutsuttiin. Punaisesta viivasta tehtiin myös televisioversio, mutta sitä on esitetty harmittavan vähän, Annina Holmberg sanoo.

Kunnon kasarimeininkiä Savonlinnan oopperayleisölle tarjoili Kuningas lähtee Ranskaan. Sitä seurasi Los Angelesissa kantaesityksensä saanut ja Helsingin uuden oopperatalon avajaisiin valmistunut Kullervo, sekä myöhemmin vielä Savonlinnaan Palatsi. Matkan varrella Holmberg ohjasi oopperoita myös Suomen kansallisoopperassa, Tukholman kuninkaallisessa oopperassa ja Helsingin kaupunginteatterissa.

— Isä ei juurikaan kuunnellut kotona oopperamusiikkia, mutta hän kävi katsomassa esityksiä. Hän sanoi yhtä aikaa rakastavansa ja inhoavansa oopperaa. Että se on samaan aikaan hienointa ja karmeinta teatteria, mitä voi olla.

Annina Holmverg kirjoittaa isästään kirjan

Kalle Holmbergin kuolemasta on kulunut kolme vuotta. Mihin aiheeseen hän mahtaisi tässä hetkessä tarttua, jos olisi elossa — ja nuoruutensa voimissa?

— Kyllä hän puuttuisi eriarvoisuuteen ja köyhyyteen, aivan kuten 1960-luvulla, Annina Holmberg sanoo.

Hän aikoo kirjoittaa isästään kirjan, aivan kuten äidistään. Ritva Holmbergin taiteilijantiestä kertova muistelmateos Tahto ja hohto ilmestyi vuonna 2017.

— Tavoitteena on, että uusi kirja olisi ulkona syksyllä 2020. Katsotaan, pääsenkö siihen.

Mikkelin musiikkijuhlien seminaariin ovat puhujiksi lupautuneet myös Jorma Hynninen, säveltäjä Aulis Sallinen, taiteilija Arja Saijonmaa ja professori Eero Tarasti. Seminaarin juontaa Erkki

Liikanen.

Jokaisella heistä on oma tarinansa kerrottavana Kalle Holmbergista.

Mikkelin musiikkijuhlat: Kalle Holmberg -seminaari 5.7. Mikaelissa kello 13—15. Vapaa pääsy.