Kirja-arvio: Sofi Oksasen Koirapuisto ei yllä perustrillerinä Puhdistuksen veroiseksi, kirjoittaa Seija Forsström

"Kiinnostavinta Koirapuistossa on romaanin yhteiskunnallinen sanoma eli ihmisoikeuksien perääminen."

Like

Sofi Oksasen Viro-sarjasta puuttuu enää päätösosa.
Sofi Oksasen Viro-sarjasta puuttuu enää päätösosa.

Valheita ja vauvabisnestä

Sofi Oksanen: Koirapuisto. Like 2019, 405 sivua.

Palkintoja ja mainetta niittäneen Sofi Oksasen tuotanto on vaihtelevaa. 

Vahvan esikoisteoksen Stalinin lehmien jälkeen Viro-sarja sai nopeasti huipennuksen Puhdistuksessa (2008).

Kun Kyyhkyset katosivat -osan ilmestyttyä on kvartetiksi suunnitellulle sarjalle odotettu jatkoa, mutta turhaan. 

Hiusbisneksestä kertova trilleri Norma (2015) ei löytänyt edeltäjiensä tavoin lukijoita ja jäi väliteokseksi. 

Uutuus Koirapuisto jatkaa nyt vauvatehtailuakin sivunneen Norman jäljillä, mutta on ominaispainoltaan sitä vahvempi. Puhdistuksen veroiseksi Koirapuisto ei kuitenkaan perustrillerinä yllä.

Koirapuisto sijoittuu Helsinkiin

Tarinan nyt-hetki on vuoden 2016 Helsingissä.

Minäkertoja Olenka, joka on toiminut Ukrainassa kyseenalaisessa munasolujen myyntibisneksessä, istuu varakkaiden pääkaupunkilaisten koirapuistossa ja pelkää jäävänsä kiinni.

Muistoissa palataan Viroon ja 1990-luvun köyhään ukrainalaiskylään. Kerronta etenee Olenkan tilityspuheena rakastetulleen.

Puhe on osin laskelmoitua traumanarratiivia siitä, mikä meni väärin. Petoksiin langennut Olenka sortuu suurissa tunteissaan latteuksiin. Suhteen kuvaus jää ohueksi.

Lukija ei juurikaan tunne empatiaa.

Päättyykö pako Suomeen? Olenkan tarinan loppu on hämmentävästi täysi arvoitus. Se saa pohtimaan, jatkaako Oksanen aiheesta myöhemmin.

Oksanen kirjoittaa tapansa mukaan viileästi, tummasävyisesti ja hyvin hitaasti panoksia nostaen.

Lukija ei juurikaan tunne empatiaa. 

Jännitys ei ole Koirapuiston tärkein pointti. Kiinnostavinta on romaanin yhteiskunnallinen sanoma eli ihmisoikeuksien perääminen.

Nyt etsitään lapsitehtailun ja sen ympärille kiertyvän hämäräbisneksen eettisiä ehtoja. Teema on linjassa Oksasen muun tuotannon kanssa.Sodan repimästä Ukrainasta on tullut lapsitehtailun kultamaa.

Muualla ovat lait tiukentuneet, Ukrainassa ei. Ydintä on se, että naisen ja lapsen oikeuksia poljetaan julmasti ja että korruption keskellä kenestä tahansa voi tulla väärintekijä ja petturi.

On ensimmäisen ja toisen luokan maailmat. Ne joilla on varaa, riistävät ahneuden myrkyttämien toimijoiden kanssa niitä, joiden osana on ollut jäädä muiden jalkoihin.

Hyvää: Ihmisoikeusteema.

Toivomisen varaa: Kerronta kaipaa imua.

Erityistä: Oksanen on sanonut jatkavansa Viro-sarjaa. Palkitulta tekijältä on lupa odottaa vakuuttavaa päätösosaa.

Luetuimmat