Saimaa-ilmiön seuraava vaihe on "jokaiselle jotakin" – Mikkeli voisi olla Saimaan kulttuuripääkaupunki vuonna 2022

Etelä-Savon maakuntaliitossa puuhataan jatkohanketta Euroopan kulttuuripääkaupunkihaun tiimoilta.

Tuija Pauhu

Saimaa-ilmiön ensimmäinen vaihe huipentui kolmen julkkis-sytyttäjän viiden kaupungin kiertueeseen. Kuvassa Sari Kaasinen, Saimi Hoyer ja Jani Halme Savonlinnan linja-autoasemalla.
Saimaa-ilmiön ensimmäinen vaihe huipentui kolmen julkkis-sytyttäjän viiden kaupungin kiertueeseen. Kuvassa Sari Kaasinen, Saimi Hoyer ja Jani Halme Savonlinnan linja-autoasemalla.

Savonlinna kulttuuripääkaupungiksi eli Saimaa-ilmiö 2026 on edennyt ensimmäisen hakukierroksen kalkkiviivoille. 60-sivuinen hakukirja pitää jättää opetus- ja kulttuuriministeriölle viimeistään toukokuun alussa.

Ensimmäisen vaiheen valmisteluhanke päättyy elokuun lopussa ja parhaillaan Saimaa-ilmiölle valmistellaan vuoden 2021 loppuun saakka kestävää jatkohanketta.

Sen keskeisenä ajatuksena on paikallisen ohjelman rakentaminen ja toteuttaminen vuosina 2022–2026. Kaikki hakukaupungit eivät voi olla Euroopan kulttuuripääkaupunkeja, mutta ne voivat vuorotella Saimaan kulttuuripääkaupunkeina.

Alustava suunnitelma on, että vuoteen 2026 huipentuva tapahtumasarja käynnistyisi Mikkelistä, joka olisi Saimaan kulttuuripääkaupunki vuonna 2022. Vuonna 2023 titteli siirtyisi 175-vuotiaalle Joensuulle. Vuoden 2024 Saimaan kulttuuripääkaupunki olisi Lappeenranta juhliessaan 375-vuotispäiväänsä, vuonna 2025 Kuopio (250 vuotta). Vuonna 2026 olisi Savonlinnan vuoro.

Jatkohanketta hallinnoisi Etelä-Savon maakuntaliitto ja sen osatoteuttajaksi on valittu Itä-Suomen yliopiston kauppatieteitten laitos. Jos EAKR-tuki toteutuu, tarvitaan omarahoitusta 270 000 euroa eli 30 000 per osallistuja.

Etelä-Savon maakuntahallitus käsittelee Saimaa-ilmiöllä elinvoimaa Järvi-Suomeen – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hanketta kokouksessaan maanantaina.