Mikkelin valokuvakeskus valitsi taiteilijat ensi vuodelle — Näyttelynsä Mikkeliin tuovat muun muassa Stefan Bremer ja Taneli Eskola

Valokuvakeskuksia on kiittäminen siitä, että taidemuoto on ollut esillä pääkaupunkiseudun ulkopuolella viimeisen kolmen vuosikymmenen ajan.

Vesa Vuorela

Mikkelin valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Olli Jaatinen kertoo, että ensi vuoden näyttelyajat on jaettu,
Mikkelin valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Olli Jaatinen kertoo, että ensi vuoden näyttelyajat on jaettu,

Mikkelin valokuvakeskuksen ensi vuoden vaihtuvien näyttelyiden taiteilijat on valittu.

Valokuvaaja ja keskuksen toiminnanjohtaja Olli Jaatinen kertoo avoimeen näyttelyhakuun tulleen hakemuksia 54 kappaletta 75 tekijältä.

— Määrä on meidän ennätyksemme. Puolet hakijoista on Valokuvataiteilijoiden liiton jäseniä, ja tällä kertaa päätimme asettaa heidät etusijalle.

Hakijoiden määrä kertoo siitä, että 30 vuotta yhtäjaksoisesti toiminut Mikkelin valokuvakeskus on galleriana alalla arvostettu.

Hakemusten määrään vaikuttaa myös Jaatisen aktiivisuus. Hän on rohkaissut lukuisia valokuvaajia pitämään ensimmäisen yksityisnäyttelynsä juuri Mikkelissä.

Ensikertalaisten rinnalla keskuksessa esittäytyvät valtakunnalliset kärkinimet. Ensi vuonna Mikkelissä nähdään muun muassa Stefan Bremerin ja Taneli Eskolan näyttelyt. 

Vesa Vuorela

Mikkeliläisen Heikki Hyttisen näyttelyn muotokuvista voi tunnistaa tuttuja mikkeliläisiä henkilöitä. 
Mikkeliläisen Heikki Hyttisen näyttelyn muotokuvista voi tunnistaa tuttuja mikkeliläisiä henkilöitä. 

Tälle vuodelle tarjolla on vielä kolme näyttelykattausta, joista ensimmäinen avautui viime keskiviikkona.

Esillä on kuvia jyväskyläläisen Emmi Minkkisen Saunakansa-kokoelmasta, mikkeliläisen Heikki Hyttisen märkälevy-kollodium-tekniikalla toteutettuja Potretteja lasilla, sekä Ilta-Sanomien kuvaajan Pete Aarre-Ahtion ottamia muotokuvia julkisuudesta tutuista henkilöistä.

Viisikymppinen Aarre-Ahtio on hyvä esimerkki kuvaajasta, jota on kannustettu vuosien ajan näyttelyn kokoamiseen. Vihdoin se toteutui.

Vesa Vuorela

Pete Aarre-Ahtion näyttelyssä on arvoituksellisia muotokuvia julkisuuden henkilöistä. Tunnistatko Lauri Tähkän?
Pete Aarre-Ahtion näyttelyssä on arvoituksellisia muotokuvia julkisuuden henkilöistä. Tunnistatko Lauri Tähkän?

Vierailevien kuvaajien lisäksi keskukseen on koottu näytteille aineistoa sen 30-vuotisesta historiasta. Aulagalleriassa jatkoa saa Leo Montosen kuvien kertoma Veskansan tarina.

Valokuvakeskukset turvaavat valokuvataiteen näkymisen maakunnissa

Suomessa toimii tällä hetkellä yhdeksän valokuvakeskusta pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Niitä alettiin perustaa kolme vuosikymmentä sitten levittämään valokuvataiteen ilosanomaa Kehä III:n ulkopuolelle.

Alusta alkaen valtio on tukenut keskusten toimintaa taloudellisesti.

— Valokuvakeskuksilla on vakiintunut paikka taidekentässämme ja edelleen on syytä turvata valokuvataiteen valtakunnallinen näkyvyys, sanoo taiteen edistämiskeskuksen (taike) erityisasiantuntija Henri Terho.

Hän toimii visuaalisten taiteiden toimikunnan esittelijänä. Toimikunta päättää valtion vuosittain jakamasta toiminta-avustuksesta.

Mikkelin valokuvakeskuksen tänä vuonna saama tuki on suuruudeltaan 20 000 euroa. Uusi hakukierros alkaa ensi viikolla.

Terho kertoo olevansa tietoinen siitä, että useat julkisin varoin toimivista keskuksista joutuvat kamppailemaan kulttuurialalla alati kummittelevien rahahuolien kanssa.

Esimerkiksi Kotkassa toistakymmentä vuotta toiminut keskus sulki ovensa keväällä 2018.

Vesa Vuorela

Yksi osa Mikkelin valokuvakeskuksen toimintaa on kustannustoiminta. 
Yksi osa Mikkelin valokuvakeskuksen toimintaa on kustannustoiminta. 

Rahahuolet ovat tuttuja myös Mikkelissä.

Ympärivuotinen näyttelytoiminta, digipajan pyörittäminen, koulutukset, julkaisut ja erilaiset hankkeet työllistävät osa-aikaisesti 2—3 ihmistä.

Suurimmat avustuksensa Mikkelin valokuvakeskus saa kaupungilta. Tälle vuodelle Mikkeli myönsi 20 000 euron suuruisen toiminta-avustuksen. Kaupunki on lisäksi myöntänyt vuosittain noin 15 000 euron avustuksen Taiteiden talon sisäiseen vuokraosuuteen. 

Toiminta-avustuksesta suurin osa maksetaan käytännössä takaisin Mikkelin kaupungille tilavuokrana.

Näyttelymaksut jäävät pois

Valokuvakeskuksen omaa varainhankintaa ovat näyttelymaksut, pääsyliput ja esimerkiksi valokuvakeskuksen kustantamien kirjojen myynnistä saadut tulot.

Ensi vuonna Mikkelin valokuvakeskus ei enää peri näyttelymaksua taiteilijoilta. Muutos ei vuositasolla ole euromääräisesti kovin suuri, noin 6 000 euroa, mutta voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen toimintaan se tekee selkeän loven.

Muutaman sadan euron suuruinen näyttelymaksu on peritty valokuvakeskuksen kulujen peittämiseksi, kuten tiedottamiseen ja avajaisten järjestämiseen sekä näyttelyn valvomiseen liittyviä kuluja.

Jaakko Avikainen

Mikkelin valokuvakeskus on toiminut kolme vuosikymmentä. Olli Jaatinen ja Päivi-Maria Jaatinen ovat keskuksen avainhenkilöt.
Mikkelin valokuvakeskus on toiminut kolme vuosikymmentä. Olli Jaatinen ja Päivi-Maria Jaatinen ovat keskuksen avainhenkilöt.

Aloite näyttelymaksujen poistamiseen tuli taikelta, joka on halunnut purkaa samaan tarkoitukseen myönnettyjä päällekkäisiä tukia.

Ajatuksena on, että koska taiteilija voi saada avustusta näyttelyn järjestämiseen ja koska keskus toimii valtionavun turvin, ovat galleriamaksut kaksoisrahoitusta.

— Ei pidä paikkansa, koska taiteilijat eivät käsittääkseni saa avustuksia näyttelyvuokriin, vaan työskentelyyn ja teosten tekoon, kiistää Jaatinen. 

Terhon mukaan näyttelymaksun poistuminen on mahdollista huomioida taiken myöntämässä toiminta-avustuksessa.

Valokuvataide muuttuu koko ajan

Mikkelissä työtä tehdään tinkimättömästi taide edellä, mutta avustusten myöntäjät tarkkailevat kävijämääriä.

Jaatinen myöntää seikan jossain määrin vaikuttavan myös heidän näyttelyvalintoihinsa. Taiteellisesta tinkimättömyydestä on maksettava hintansa.

— Meidän täytyy aiempaa enemmän panostaa keskuksen kesänäyttelyyn, ovathan matkailijat kesäkaudella suurin kävijäryhmämme.

Viime kesän vetonaulana ollut Veskansan tarina keräsi kolmisen tuhatta katsojaa. Ihan mukavasti, mutta ei läheskään niin paljoa kuin huippuvuosien näyttelyt.

Valokuvakeskuksilla on vakiintunut paikka taidekentässämme. — Henri Terho

Esimerkiksi vuoden 2002 päänäyttely Virne keräsi 7 000 kävijää. Silloin keskus sijaitsi vielä torin laidalla. Paikka vaihtui, kun Mikkelin torin porttirakennukset myytiin osuuskauppa Suur-Savolle.

— Huumori on leimallisesti meidän juttumme ja uskon, että se on mukana ensi kesän näyttelyssä. Tavalla tai toisella.

Valokuvataide uudistuu ja uudet katsojat löytävät tiensä näyttelyihin. Aivan kuten muillakin kulttuuritoimijoilla, myös valokuvataiteella on haasteensa saada nuori yleisö ulottuvilleen.

— Mikkelin valokuvakeskus on vastannut vuosittaisesta Mediakasvatuksen kulttuuripolusta yläkouluille sekä järjestänyt visuaalisen viestinnän leirejä vuodesta 2011. Seuraava nuorten Mikkeli Media Arts -leiri järjestetään lokakuussa, koulujen syyslomalla, sanoo Päivi-Maria Jaatinen.

Luetuimmat