Keira Knightley särkee lasikattoja historiallisessa draamassa — Lue kolmen Mikkelissä ensi-iltansa saavan elokuvan arviot

Colette (Yhdysvallat/Iso-Britannia, 2018). Ohjaus: Wash Westmoreland. Käsikirjoitus: Wash Westmoreland, Richard Glatzer, Rebecca Lenkiewicz. Rooleissa: Keira Knightley, Dominic West, Eleanor Tomlinson, Fiona Shaw. Kesto: 111 min. K-12.

Robert Viglasky

Colette (Keira Knightley) toimii haamukirjoittajana miehelleen (Dominic West), mutta janoaa tunnustusta työstään ja vapautta seurata sydäntään.
Colette (Keira Knightley) toimii haamukirjoittajana miehelleen (Dominic West), mutta janoaa tunnustusta työstään ja vapautta seurata sydäntään.

Sidonie-Gabrielle Colette (Keira Knightley) on vain tavallinen raskalainen maalaistyttö, kunnes hän tapaa kiehtovan Willyn (Dominic West). Pariisilainen kirjailijamies nai Coletten ja pyyhkäisee hänet matkaansa kuhisevaan vuosisadanvaihteen Pariisiin.

Työnsä kanssa kamppaileva aviomies ehdottaa, että ehkä Colette voisi kirjoittaa hänen nimellään julkaistavaksi jotain — vaikka tarinoita omasta nuoruudestaan.

Tarinat omapäisestä Claudine-tytöstä muodostuvat suureksi hitiksi, varsinkin nuorten naisten keskuudessa. Claudinesta muodostuu ensimmäinen teinityttöjen oma kirjasarja.

Colette alkaa halveksia miestään, joka häikäilemättä käyttää hyödykseen hänen aikaansaannoksiaan. Muutenkin yhteiskunnan normien kahleet tuntuvat jatkuvasti yhä rajoittavammilta.

Varsinkin yhteys homoseksuaaliseen Missyyn (Denise Gough) alkaa avata Coletten silmiä ja sydäntä maailmalle ja sen mahdollisuuksille.

Tositapahtumiin perustuva historiallinen draama siirtää katsojan ajassa, kiitos Giles Nuttgensin loistavan kuvauksen ja Thomas Adèsin lumoavan musiikin.

Tämänkaltaisissa elokuvissa ennenkin loistanut Keira Knightley on täydellisen pelkäämätön. Muutos sinisilmäisestä maalaistytöstä rohkeaksi, vapaaksi naiseksi on vangitsevaa seurattavaa.

On helppo ymmärtää, miksi aiemmin paljon modernimpia draamoja ohjannut Wash Westmoreland on halunnut ottaa Coletten aiheekseen.

Kyseessä on kuvaus hyvin aikaansa edellä olevasta naisesta, joka särki patriarkaalisen maailman kahleita ravisuttaen jopa näennäisen edistyksellistä Pariisia.

Westmoreland on muovannut elokuvan tyylin tarinalleen sopivaksi. Päällisin puolin kaikki tuntuu olevan tavanomaista historiallista henkilökuvaa, jossa tunteita alleviivataan romanttisella musiikilla ja vakavat näyttelijät heittäytyvät meheviin puheisiin.

Mutta pinnan alla on paljon eläväisempi kerros, joka ei malta odottaa nousua esille.

NELJÄ TÄHTEÄ

Hyvää: Klassisesti upeasti toteutettu. Energinen pohjavire.

Huonoa:

Erityistä: Colette kirjoitti uransa aikana kymmenittäin kirjoja ja artikkeleita sanomalehtiin sekä oli näyttelijä, pantomiimikko ja malli.

Brittiläistä kulttikauhua

Witchfinder General (Iso-Britannia, 1968).

Ohjaus: Michael Reeves. Käsikirjoitus: Michael Reeves, Tom Baker perustuen Ronald Bassettin romaaniin.

Rooleissa: Vincent Price, Ian Ogilvy, Rupert Davies, Hilary Dwyer, Robert Russell, Nicky Henson, Patrick Wymark, Wilfred Brambell.

Kesto: 87 min. K-16.

Tigon British Film Productions, Tigon British Film Productions

Vincent Price herkuttelee sadistisen noitavainoojan roolissa.

Suomessa aiemmin myös Noidantappajat nimellä tunnettu kulttiklassikko juhlii 50-vuotispäiviään kiertämällä juhlallisesti remasteroidulla ja leikkaamattomalla versiolla. 1970-luvulla Suomessa kielletty kauhu on aiemmin nähty vain runsaasti saksittuna videokasettina.

Kulttimainetta nauttiva ohjaaja Michael Reeves ei kerinnyt urallaan ohjaamaan kovin montaa elokuvaa. Ne olivat kaikki brittikauhun saralla, ja Witchfinder Generalilla hän jätti lähtemättömän vaikutuksen genreen.

Matthew Hopkins (Vincent Price) on sadistinen ja korruptoitunut opportunisti, joka kiertää joukkonsa kanssa Englannin maaseutuja tuoden mukanaan kidutusta, raiskauksia ja kuolemaa. Rankaisuja selitellään noituuden kitkemisellä.

Marshall (Ian Ogilvy) vannoo kostoa Hopkinsia kohtaan hänen rakkaansa kohdattua miehen silmittömät julmuudet.

Reeves käyttää hyödykseen Englannin maaseudun idyllisyyttä ja esittelee tällä näyttämöllä kauheuksia. Kaikki tuntuu tahrautuvan samaan likaan.

Tarinan edetessä sankarin oikeutettu hyveellisyys alkaa tuntua typerältä. Kieroja hahmoja seurataan suorastaan kiihkeällä houkuttelevuudella.

Tavalliset ihmiset muuttuvat elokuvantekijöiden käsissä vain uhrilampaiksi, jotta hyvässä terässä oleva Vincent Price pääsee tyylittelemään kulmakarvoillaan.

Teemat ovat yhä hyvin ajankohtaisia varoittaessaan puritanismin ja auktoriteettien sokean seuraamisen vaaroista.

Kyseessä on tarkoituksella lohdutonta ja kolkkoa brittikauhua. Se innostaa genren ystäviä, mutta on muille ehkä turhan kyynistä väkivaltanäytelmää.

KOLME TÄHTEÄ

Hyvää: Price. Historiallinen draama ja kauhu hyvässä tasapainossa.

Huonoa: Hyvin kolkko. Tuntuu toisinaan melko halvalta.

Erityistä: Unettomuus ja lääkkeet johtivat ohjaaja Reevesin tuhoksi.

(Korjattu 7.12. kello 12: Elokuvan ikäraja on 16 vuotta, ei alempi.)

Kaupungit liikkeellä

Mortal Engines (Uusi-Seelanti/Yhdysvallat, 2018)

Mark Pokorny

Robert Sheehan, Leifur Sigurdarson ja Hera Hilmar näyttelevät ihmisiä tuhon jälkeisessä maailmassa, jossa suuret liikkuvat kaupungit herättävät pelkoa.

Ohjaus: Christian Rivers. Käsikirjoitus: Fran Walsh, Philippa Boyens, Peter Jackson perustuen Philip Reevesin romaaniin.

Rooleissa: Hera Hilmar, Hugo Weaving, Robert Sheehan, Jihae, Ronan Raftery, Leila George, Patrick Malahide, Stephen Lang.

Kesto: 128 min. K-12.

Kuusikymmentäminuuttinen sota on tuhonnut lähes koko maailman. Huomattava osa teknologisesta kehityksestä on taantunut ja isot kaupungit ovat muuttuneet linnakkeiksi, jotka jahtaavat pienempiä liikkuvia asutuskeskuksia valtavilla teloilla liikkuen.

Mortal Enginesin perusidea vaikuttaa todella pöhköltä. Sitä se onkin, mutta itse suureellinen toteutus on sitäkin pöhkömpää. 

Ellei elokuvan taustalla olisi niin itsevarmoja tekijöitä, kuten tuottaja-käsikirjoittajat Peter Jackson, Fran Walsh ja Philippa Boyens, voisi lopputulos olla vain epäuskottavaa steam punk -ihastelua. Onneksi Taru sormusten herrasta -kolmikolla on sopivasti pokkaa ja järkeä päässä, että hullunkurisesta alkuasetelmasta saadaan edes jollain tapaa selväjärkinen.

Ohjaajana toimii pitkäaikainen Jacksonin kuvakäsikirjoittaja Christian Rivers, nyt ensimmäisen kokopitkän elokuvansa kimpussa. Kuvat ovatkin hyvin aseteltuja ja usein perspekttivin käytöllä saadaan todella tuotua esille jättimäisten kaupunkien ja ihmisten kokoero.

Punaisella huvilla kasvonsa peittävän Hester Shawn (Hera Hilmar) pienempi kaupunki joutuu Lontoon kitaan. Sen voimavarat kuuluvat nyt Lontoolle. Kuin kohtalon johdatuksesta Hesterin joutuminen suurkaupunkin sisuksiin johdattaa hänet äitinsä murhaajan, Thaddeus Valentinen (Hugo Weaving) jäljille.

Mortal Engines tarjoaa eeppisen rymistelyn

Pieleen menneen salamurhayrityksen jälkeen Hester ja nuori historioitsija Tom Natsworthy (Robert Sheehan) päätyvät seikkailulle pyrkiessään takaisin Lontooseen. Apuun saapuu taivaalla lentävän kaupungin ykköspilotti Anna Fang (Jihae) jolla on yhteys Hesterin menneisyyteen.

Philip Reevesin nuortenkirjaan perustuva tarina on paljaana melko simppeli. Tärkeämpää tuntuu olevan maailman rakennus, jonka avulla katsoja voidaan saada imaistua fantasian kieputukseen. Mortal Engines onnistuu tässä osittain.

Elokuvalla on aivan turha kiire päästä tarina-askeleesta seuraavaan, pystyäkseen itseasiassa syventämään ympäröivän maailman tarustoa ja yksityiskohtia. Ongelma on sama kuin usein Star Wars -elokuvissa. Aina kun jokin alkaa todella kiinnostaa, se luultavasti räjäytetään ilmaan.

Itse juoni on paksua melodraamaa, mutta se ei haittaa koska näyttelijät ovat materiaalinsa kanssa samalla aaltopituudella. Kukaan ei pistä mitään läskiksi tai ole turhan vakava. Romantiikkaa ja huumoria on ripoteltu sopivasti.

Mortal Engines tarjoaa eeppisen rymistelyn, joka on parhaimmillaan silloin kun se nojaa täysin steam punk -maailmansa omituisimpiin piirteisiin.

KOLME TÄHTEÄ

Hyvää: Komeita kuvia. Steam punk -tekniikkaa.

Huonoa: Perusjuoni. Kohtauksien kiire.

Erityistä: Mortal Engines kirjalla on kolme jatko-osaa: Predator's Gold, Infernal Devices ja A Darkling Plain.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat