Kalliomaalaukset siirtyvät taidekeskus Salmelan pihaan professori Juhani Pallasmaan suunnitteleman betonitaiteen välityksellä

Syntymässä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ympäristötaideteos, arvioi taidekeskus Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala.

Vesa Vuorela

Juhani Pallasmaa, Janne Vilve ja Timo Suutarinen tutkivat väriliuskoja, joiden avulla teoksen hahmoihin löydettiin maanantaina lopullinen värisävy.
Juhani Pallasmaa, Janne Vilve ja Timo Suutarinen tutkivat väriliuskoja, joiden avulla teoksen hahmoihin löydettiin maanantaina lopullinen värisävy.

Mäntyharjulaisen Suutarinen-yhtiöiden Mikkelin tehtaalla on valmistumassa kolme kymmenen tonnin painoista betonielementtiä, jotka ennen kesäkuun alkua upotetaan taidekeskus Salmelan pihaan ja joista muodostuu Salmelan 30-vuotisjuhlateos. Sen on suunnitellut arkkitehti Juhani Pallasmaa.

Kyseessä on tiettävästi maailman ensimmäinen graafisesta betonista toteutettu taideteos ja sen aihemaailma on ikivanhaa graffititaidetta. Pallasmaa on poiminut kolmen suurikokoisen seinäelementin kuva-aiheiksi 24 suomalaista kalliomaalausta.

Paikoilleen sijoitettuina elementit muodostavat akustisen taustaseinän Salmelan puistonäyttämölle. Seinä nousee matalasta vesialtaasta ja elementit kallistuvat katsojaan päin kalliovaikutelman synnyttämiseksi. Seinämän eteen istutetaan kivituhkaan betonilaattoja, joihin on kuvattu karjalaisia kalliopiirroksia.

Kukin seinäelementeistä on seitsemän metriä pitkä ja 2,5 metriä korkea. Kuvat niiden pintaan on toteutettu eräänlaisella syövytysmenetelmällä, joka mahdollistaa betonielementtien käytön visuaalisesti vaativissa töissä.

Lopputulos on vaatinut lukuisia kokeiluja ja maanantaina Pallasmaa ja SBS Betonin tehtaanjohtaja Janne Vilve tutkivat väriliuskoja ankarasti. Palaverin päätteeksi Saksaan lähti tilaus vielä yhdestä värierästä.

Teos parantaa puistonäyttämön akustiikkaa

Salmelassa kysytään toisinaan, eikö teillä koskaan esitellä vanhempaa taidetta. No nyt on tarjolla viisi tuhatta vuotta vanhaa sellaista, taidekeskuksen toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala sanoo myhäillen.

Pallasmaa kertoo heti halunneensa suunnitella teoksen, jolla olisi jokin todellinen käyttötarkoitus. Tutustuttuaan Salmelan piha-alueeseen hän oivalsi sieltä puuttuvan elementin, joka auttaa hahmottamaan puistonäyttämön kokonaisuutena ja joka parantaa ulkoilmanäyttämön akustiikkaa.

Museovirastolta Pallasmaa sai varmistuksen, että kalliomaalausten käyttäminen teoksen aiheena on hyväksyttävää.

Siellä suorastaan riemastuttiin ajatuksesta. — Juhani Pallasmaa

— Siellä suorastaan riemastuttiin ajatuksesta. Itse pidän ajatuksesta, että tämä teos toimii linkkinä vanhimman ja uusimman taiteen välillä.

Yleisö pääsee tutkimaan valmista teosta kesäkuussa, kun Salmelan kesä avautuu. Tuolloin tarkkasilmäinen katsoja pystyy poimimaan seinäpinnasta esimerkiksi eteläsavolaisittain erittäin tutun, Astuvan akaksi nimetyn hahmon.