Onko Mikkelin musiikkiopiston soitinvalmennus tuttua? Kolme kontrabasistin alkua kertoo harrastuksestaan

Urpolan koulussa opiskelevat pojat pitivät tiistaina luokkakavereilleen konsertin.

Essi Mård

Tästä lähtee! Kuvassa vasemmalta Niilo Mäkelä, Juho Puikkonen,
Elias Säynäjoki ja Sulo Halme.
Tästä lähtee! Kuvassa vasemmalta Niilo Mäkelä, Juho Puikkonen, Elias Säynäjoki ja Sulo Halme.

Viime syksynä kolme Urpolan koulun tokaluokkalaista, Niilo Mäkelä, Elias Säynäjoki ja Sulo Halme aloittivat Mikkelin musiikkiopiston soitinvalmennuksen kontrabasson soitossa.

Kouluviikon päätteeksi musiikkiopiston opettaja Juho Puikkonen kävi valmentamassa poikia heidän omassa luokassaan yhden oppitunnin eli 45 minuutin ajan.

Kontrabasso on sinfoniaorkesterin suurin jousisoitin ja se tunnetaan myös nimillä läskibasso tai släppibasso. Urheilullisia poikia ei haittaa itseään isomman soittimen roudaaminen kouluun viikottain. Yhteinen harrastus on sen verran hauska ja ope sopivan, mutta ei liian vaativa.

Tiistaina pojat pitivät ensimmäisen konserttinsa, kotiluokassaan. Kesäloman jälkeen soittotunnit jatkuvat sillä soitinvalmennuksessa voi opiskella kaksi lukuvuotta.

Lähtikö yhteistyö koulun vai musiikkiopiston aloitteesta, luokanopettaja Essi Mård?
— Kyllä se käsittääkseni lähti musiikkiopiston aloitteesta. Muita ryhmiä, jotka harjoittelisivat täällä koululla, ei tällä hetkellä ole. Olen ylpeä näistä pojista, että he jaksavat keskittyä urheiluharrastustensa rinnalla näin vaativaan harrastukseen.

Opetellaan uusia asioita ja välillä pelataan äänibingoa.

— Kynnys soitinvalmennuksen aloittamiseen on todella matala. Heti ei tarvitse hankkia soittimia, ne ovat lainassa musiikkiopistolta, ja alkuun voi kokeilla useampia soittimia ja miettiä, mikä itseä kiinnostaa eniten.

Mitä te pojat teette valmennustunneillanne perjantaisin?
— Joko kerrataan hommeleita tai joskus mennään eri tiloihin ja soitellaan yksi kerrallaan. Opetellaan uusia asioita ja välillä pelataan äänibingoa. Se on sellaista, että soitetaan bassosta ääniä ja muuta yrittää soittaa sen saman äänen, pojat vastaavat liki yhteen ääneen.

Miten päädyitte valitsemaan kontrabasson soittimiksenne?
— Multa ja Epeltä taidettiin kysyä kotona, että olisi sello ja viulu tarjolla, kumpi kiinnostaisi. Sitten me keksittiin, että halutaan kontrabasso ja Sulo oli samaa mieltä, Niilo Mäkelä kertoo.

Soititte tiistaina keikallanne kotiluokassa Ukko Nooa -variaatioita kolmella kontrabassolla. Mikä oli vaikeinta?
— Sen seuraaminen, että soittaa samaan tahtiin kavereiden kanssa, kun kolmen pitää soittaa yhtä aikaa. Joidenkin kielien vaihto on hankalaa, kun pitää painaa tietyllä tavalla, pojat kertovat.

Saatteko pitää lainabassot kotona myös kesän ajan?
— Saadaan, mutta jos me rikotaan niitä, niin sitten joudutaan maksamaan, Elias Säynäjoki sanoo.
— Ne bassot piti tilata meille. Siinä kesti ihan sairaan kauan. Ensin tuli vain kaksi bassoa ja yhden piti soittaa sellaisella vähän huonommalla vanhalla bassolla, Niilo Mäkelä sanoo.
— Nipa valitsi sen vanhan, ja sai sille erilaisen pussin, sellaisen vähän hienomman, Sulo Halme kertoo.

Aiotteko harjoitella kesällä?
— Aiotaan, mutta ei ehkä ihan joka päivä kuitenkaan.
— Alussa kun ruvettiin painamaan niitä kieliä niin se tuntui vaikealta ja sormet tulivat kipeiksi. Nyt käsi menee oikeeseen paikkaan automaattisesti ja osaa painaa kieliä vähän eri tavalla.


Lisätietoa Mikkelin musiikkiopiston soitinvalmennuksesta löytyy osoitteesta mlimo.fi. Uusia oppilaita otetaan vapautuville paikoille.