Kirjallisuudessa tai tutkimuksessa sota ei ole koskaan ohi — Mikkelissä perehdytään talvisota-aiheiseen kirjallisuuteen ensi lauantaina

Kesäyliopisto, Muisti, Mikkelin museotoimi ja seutukirjasto järjestävät Mikkelin kolmannen sotakirjallisuustapahtuman.

Jaakko Avikainen

Mikkelin sotakirjallisuustapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2017. Pop up -kaupan tarjonta kiinnosti kävijöitä Päämajamuseossa.
Mikkelin sotakirjallisuustapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2017. Pop up -kaupan tarjonta kiinnosti kävijöitä Päämajamuseossa.

Mikkelin kolmas sotakirjallisuustapahtuma järjestetään ensi lauantaina ja sen teemana on talvisota, otsikolla Suomi katseen kohteena.

Otsikko viittaa ilmiöön, joka syntyi, kun talvisodan aikaan muilla toisen maailmansodan rintamilla oli hiljaista. Maailman katseet kääntyivät Suomeen. 

Sotakirjallisuuden ja -tutkimuksen harrastajien tapaamispaikka on kahdesta edellisvuodesta vaihtunut Päämajamuseosta kulttuuritalo Tempoksi.

— Päämajamuseon yläsali on remontissa, koska sinne rakennetaan sodan ja rauhan keskus Muistia, kertoo Mikkelin kesäyliopiston rehtori Anne Havukainen.

Kesäyliopisto on yksi tapahtuman järjestäjistä. Muita ovat Muisti, Mikkelin museotoimi ja seutukirjasto.

Viime vuonna kaksipäiväisenä järjestettyyn tapahtumaan osallistui noin 80 kuulijaa. Tänä vuonna ohjelma on tiivistetty yhteen päivään, mutta siihen on saatu mahdutettua kuusi alustusta ja kultuuripitoista oheisohjelmaa.

Löysät pois. — Anne Havukainen

— Löysät pois, linjaa Havukainen, ja muistuttaa, että viime vuoden kaksipäiväisyys mahdollistui Suomen kulttuurirahaston apurahalla.

Hän arvelee, että ilman apurahaa kaksipäiväisen tapahtuman pääsymaksun hinta ylittäisi eteläsavolaisen kipukynnyksen.Sotakirjallisuustapahtuma ei ole yleisölle ilmainen. Syystä.

— Oma toimintamme on rahoitettava. Me järjestäjät maksamme muun muassa kirjailijoiden luentopalkkiot, matkat ja majoitukset, sekä tilavuokraa.

Striimaus ei kiinnosta riittävästi

Viime vuonna järjestäjät kokeilivat tapahtuman striimaamista eli sen välittämistä verkon yli suoratoistona. Tänä vuonna oli tarkoitus toimia samoin, toisin kävi.

— Ilmoittautumispäivä on jo mennyt umpeen, emmekä saaneet riittävästi halukkaita osallistujia, joten emme striimaa tapahtumaa. Vaikuttaa siltä, että kuulijat tulevat mieluummin paikan päälle, Havukainen arvioi.

Soraäänet luultavasti pohtivat, miksi sodasta täytyy edelleen jauhaa, vaikka sen päättymisestä on yli 70 vuotta. Kirjallisuudessa tai tutkimuksessa sota ei ole koskaan ohi.

Pelkästään talvi- ja jatkosodasta kertovia tietokirjoja ilmestyy Suomessa vuosittain kymmeniä.

Tänä vuonna puheenvuoroja on kutsuttu pitämään kirjailijat Petri Tamminen, Panu Rajala ja Päivi Lipponen, apulaisprofessori Antero Holmila ja valtiotieteen tohtori Juha Mälkki.

Paikallisväriä edustaa filosofian tohtori Virpi Launonen, jonka väitöskirja Salpalinjasta on ensimmäinen laatuaan.

Tapahtuman puheenjohtaja vaihtuu vuosittain. Tänä vuonna hän on kirjailija JP Koskinen, joka oli yksi ensimmäisen tapahtuman puhujista. 

Kulttuurisesta oheisohjelmasta huolehtii lausuntataiteilija Veikko Happonen. Hän esittää tulkintojaan Yrjö Jylhän tunnetuimmista rintamarunoista.

Mikkelin III sotakirjallisuustapahtuma kulttuuritalo Tempossa 28.9. kello 10—17. Lisätietoja: koulutus(a)mikkelinkesayliopisto.fi tai 015 210 300.