Onko Mikkeliin menijöitä? On, kunhan kaupungilla on tarjota töitä, opiskelupaikkoja ja asuntoja

Mikkeli kiinnostaa asuinkaupunkina erityisesti yli 35-vuotiaita, koulutettuja ja työssäkäyviä ihmisiä.

Vesa Vuorela

Marika Vartiainen kehuu perheensä vastaanottoa Mikkelissä. Työpaikka löytyi myös puolisolle, lasten kouluasiat saatiin vaivattomasti järjestykseen ja Solmu-projektista löytyi tulokkaille apua monessa käytännön asiassa.
Marika Vartiainen kehuu perheensä vastaanottoa Mikkelissä. Työpaikka löytyi myös puolisolle, lasten kouluasiat saatiin vaivattomasti järjestykseen ja Solmu-projektista löytyi tulokkaille apua monessa käytännön asiassa.

Mikkeli ja Etelä-Savo leimataan usein muuttotappioalueiksi. Kokonaismuuttoliikkeen osalta asia näin onkin.
Miinusmerkkien varjoon jää usein se, että Mikkelin seudulle myös tullaan. Mikkeliin muutetaan nimenomaan maakunnan ulkopuolelta, vieläpä  suuremmista kaupungeista.

Marika Vartiainen muutti Mikkeliin kolme vuotta sitten Kajaanista, kun työnhaku toi pestin Mikkelin Oma Säästöpankin konttorinjohtajana. Nelihenkisen perheen tuloa helpotti ratkaisevasti se, että Puolustusvoimien palveluksessa olevalle puolisollekin järjestyi töitä paikkakunnalta.
— Mikkelillä on hyvä, keskeinen sijainti. Kaupunkina tämä on monipuolinen ja meille sopivan kokoinen. Täällä on myönteistä, positiivista virettä, mutta myös rauhaa silloin kun sitä tarvitsee.
Vartiainen kehuu vastaanottoa Mikkelissä. Etenkin paikkakunnalle muuttaville tähdätty Solmu-palvelu saa häneltä arvosanaksi kympin.
— Mikkeli on oikealla tiellä kaupunkina. Jukurien, Asuntomessujen ja vaikkapa Saimaa Stadiumin kautta Mikkeli saa näkyvyyttä. Nyt vain pitäisi kehitellä uusia hankkeita, joilla Mikkeliä pidetään jatkossakin esillä, Vartiainen sanoo.

Vuoden 2016 tilastojen mukaan Mikkeliin muutti 2 256 uutta asukasta. Isoin määrä, 186, tuli Helsingistä. Viiden kärjessä ovat lisäksi Jyväskylä, Savonlinna, Kuopio ja Lappeenranta ja kymmenen joukossa myös Lahti, Kouvola ja Espoo.
— Vaikka muuttoliikkeen suhteen ollaan maakuntana miinuksella ja väestö Suomessa keskittyy, Etelä-Savolla on vetovoimaa. Meille päin muutetaan edelleen kohtalaisen paljon, tulkitsee tilastoja maakuntaliiton aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen.
Vuoden 2016 maakuntien välisessä nettomuuttotilastossa Kanta-Häme, Kymenlaakso, Satakunta, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjanmaa menettivät Etelä-Savoa enemmän väkeä. Maakuntamme väestön vähenemistä selittääkin eniten se, että täällä kuollaan enemmän kuin synnytään.

— On huolehdittava toimeentulon edellytyksistä, koulutusmahdollisuuksista, houkuttelevista asumisvaihtoehdoista, palveluista ja siitä että maakunta tunnetaan.



Etelä-Savon maakuntaliitto on selvittänyt muuttoliikkeen rakennetta perusteellisemmin viimeksi vuonna 2015. Perusasiat eivät ole tuoreemmissakaan tilastoissa muuttuneet; Mikkeli pystyy kilpailemaan uusista asukkaista tarjoamalla töitä, opiskelupaikkoja ja asuntoja.  
— Opiskelijoiden suhteen Mikkeli on nettoluvuissa plussalla, koska Mikkelissä on suhteellisen runsaasti vetovoimaisia opiskelupaikkoja, Koskinen sanoo.
Kymmenvuotisjaksolla 2006—2015 Etelä-Savo sai nettomuuttovoittoa kaikissa yli 35-vuotiaissa ikäryhmissä aina 70-vuotiaisiin asti. Asian positiivinen puoli on, että kyseiset ikäryhmät ovat yleensä työssäkäyviä ja tuovat maakuntaan enemmän verotuloja.

Anna Simolinin muuton Mäntsälästä Mikkeliin ratkaisi tuplapotti; paikkakunnalta löytyi työ Mikkelin Teatterin markkinointisuunnittelijana ja opiskelupaikka Xamkissa.
— Muutto on ollut suunnitelmissa pitkään. Tilaisuuden avauduttua siirryimme lähemmäs sukulaisia ja muita turvaverkkoja, kuvailee Juvalta kotoisin oleva Simolin. Perheen kuusivuotias lapsi tuli äidin mukana, isä odottaa Mäntsälässä työkuvioiden selkiytymistä.
— Hänen töistään ei ole vielä tietoa. Mikkeli yllätti positiivisesti, vastaanotto on ollut hyvä. Mutta totta kai Mikkelin on pystyttävä tarjoamaan mielenkiintoisia työpaikkoja, jotta muuttoliike tänne voimistuisi, arvelee Simolin.

Maakuntaliitossa on samat ajatukset kuin Vartiaisella ja Simolinilla.
— On huolehdittava toimeentulon edellytyksistä, koulutusmahdollisuuksista, houkuttelevista asumisvaihtoehdoista, palveluista ja siitä että maakunta tunnetaan, linjaa Koskinen.

Positiivisista signaaleista huolimatta Mikkeli ja Etelä-Savo menettävät ison osan nuoristaan. 15—24-vuotiaiden ikäluokissa eteläsavolaisten muuttoalttius on Kainuun jälkeen suurin Suomessa. Opiskelu ja työ ovat selitys tässäkin.
— Nettona meiltä lähtee väkeä eniten opiskeluikävaiheessa ja työuran alussa. Yliopisto-opintoihin lähdetään muualle. Usein lähtijät myös jäävät sille tielleen, koska he työllistyvät tai perustavat perheen muualle, Koskinen toteaa.
Viime vuonna maakunnasta lähti 5 140 ihmistä.
Etelä-Savosta muutettiin eniten Uudellemaalle. Sen jälkeen isoimmat kohdemaakunnat olivat Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Pirkanmaa ja Päijät-Häme. Näihin maakuntiin muuttaa yli 80 prosenttia lähtijöiden kokonaismäärästä.
Maakuntalistaan on helppo sijoittaa Helsinki, Kuopio, Jyväskylä, Lappeenranta, Joensuu, Tampere ja Lahti. Näistä kaupungeista löytyy uusi osoite suurelle osalle eteläsavolaisia nuoria. 

Uusimmat uutiset

Kommentoidut