Patagonialainen papukaija Tishka on ollut Mikkelissä kateissa jo kolme päivää — "Haluaisimme sen tosi paljon kotiin", sanoo omistaja Anastasia Udalova

Pitkän linjan eläinkauppias ja lintukasvattaja Juha Ruutsalon mukaan papukaija selviytyy Suomen kesässä hyvin, mutta sen kiinni saaminen ei välttämättä ole helppoa.

Anastasia Udalova

Patagonialainen papukaija Tishka on väritykseltään vihreä.
Patagonialainen papukaija Tishka on väritykseltään vihreä.

Mikkelissä on kateissa vihreä patagonialainen papukaija nimeltään Tishka. Lintu karkasi Tupalasta kolme päivää sitten.

Linnun omistaja Anastasia Udalova kertoo Länsi-Savolle, että ensimmäisenä karkailupäivänään lintu kiersi Tupalan ympäri. Udalova seurasi lintua ja yritti houkutella sitä takaisin alas.

Keskiviikkoaamuna lintu ei enää ollut Tupalan alueella, vaan siitä tuli havaintoja Kenkäveron alueelta. Tupalan ja Kenkäveron välillä on noin viisi kilometriä linnuntietä.

— Luulen, että tuulen avulla se lensi noin kauas, Udalova sanoo.

Perhe on käymässä Mikkelissä

Lintu oli todennäköisesti keskiviikkoaamuna vielä elossa, sillä Udalovan mies kuuli sen äänen Pursialan vesilaitoksen lähellä. Keskiviikkona iltapäivällä linnusta tehtiin havaintoja Ketunniementiellä Pitkäjärvellä.

Mikkelin Puskaradio -Facebook-ryhmään jaettiin havaintoja, että varikset olisivat hyökkäilleet linnun päälle. Elämäni Eläimet ry:n Jarmo Lautamäki on ollut paikalla etsimässä lintua.

— Tishka pelkää muita lintuja ja meni piiloon. Jos se on vielä elossa, se osaa lähteä pois muiden lintujen luota, Udalova sanoo.

Tishka on ollut kateissa jo kolme päivää.
Tishka on ollut kateissa jo kolme päivää.

Udalovan mukaan patagonialainen papukaija pärjää luonnossa melko hyvin ja pärjää jopa pakkasella. Udalova asuu perheineen Helsingissä ja he ovat käymässä Mikkelissä.

— Papukaija on meille perheenjäsen ja otimme sen siksi mukaan. Kotona se lentää yleensä vapaana, koska ei tykkää olla häkissä. Jossain vaiheessa se lensi vain pois, ehkä stressin takia, kun paikka oli vieras ja talossa monia ovia, Udalova pohtii.

— Haluaisimme sen tosi paljon kotiin, Udalova kertoo.

Hän toivoo, että lintu ymmärtäisi pian laskeutua ihmisen olkapäälle, kuten se yleensä tykkää tehdä. Perhe aikoo myös viedä Tishkan häkin Pursialaan. 

Papukaija selviää Suomen kesässä

Tänä kesänä papukaijoja on ollut kateissa muuallakin kuin Mikkelissä, esimerkiksi Kouvolassa ja Tampereella.

Pitkän linjan eläinkauppiaan ja lintukasvattajan Juha Ruutsalon mukaan papukaija selviytyy Suomen kesässä hyvin, mutta sen kiinni saaminen ei välttämättä ole helppoa.

— Papukaijat ovat siitä hankalia, että omistajat pitävät niitä usein yksin, ja sen takia ne eivät hakeudu herkästi esimerkiksi lajitovereidensa luokse, Ruutsalo kertoo.

Parhaana tapana havaitun papukaijan nappaamiseksi Ruutsalo pitää sen häkin viemistä linnun näköetäisyydelle.

— Nimenomaan niin, että ruoka ja muut houkuttimet ovat häkin sisällä. Jos ruokaa laittaa vaikka häkin katolle, lintuhan käy syömässä sen ja lähtee sitten pois.
Linnun nappaamista haavilla tai peitteellä on Ruutsalon mielestä haastavaa.

— Sitä voi yrittää, mutta siinä pitäisi melkein onnistua kerralla. Jos linnun vain pelästyttää, siitä tulee entistä säikympi ja hankalampi tavoittaa.

Papukaija oli kateissa kolme kuukautta

Papukaijan hengissä pysymisestä ei kannata Ruutsalon mukaan olla erityisen huolissaan.

— Jos linnut ovat koko ajan ulkona, ne sopeutuvat ilman viilenemiseen ja voivat selvitä Suomen oloissa marraskuullekin asti. Se, jos ne ovat välillä sisällä ja sitten joutuvat yhtäkkiä kylmään, on niille tosi paha. Ruokaa papukaijalle kyllä riittää Suomen kesässä.

Vuosikymmeniä papukaijoja pitänyt Ruutsalo kertoo papukaijan olleen häneltä kateissa pisimmillään kolme kuukautta.

— Lopulta se laskeutui ihmisen olkapäälle muutaman kilometrin päässä katoamispaikaltaan. Kun lintu väsyy ja sille tulee nälkä, ihmisen seura voi ruveta yllättäen kiinnostamaan.

Lähiympäristöstään papukaijan pitäisi periaatteessa löytää takaisin kotiinsa, mutta karkaustilanteessa linnun suuntavaisto voi pettää.

— Usein karkaamiseen liittyy pelästymistä tai muuta sellaista, ja linnut voivat joutua yllättävän kauas kotoa. Vaikka ne yrittävät koodittaa, ne eivät välttämättä osaa takaisin kotiinsa, Ruutsalo kuvailee.

Juttua päivitetty klo 15.54: Linnusta on havaintoja myös Ketunniementiellä Pitkäjärvellä.