Parikkalan rajanylityspaikan aika ei ole vielä — Keskusta haluaa Itä-Suomeen kasvuohjelman, ja nopea junarata Itä-Suomesta selvitetään syksyn aikana 

Sote- ja maakuntauudistukselle ei ole varasuunnitelmaa, sanoo pääministeri Juha Sipilä.

Minna Mänttäri

Keskustan ykkösketju vieraili tiistaina Lappeenrannassa. Kuvassa kesäparran kasvattanut pääministeri Juha Sipilä.
Keskustan ykkösketju vieraili tiistaina Lappeenrannassa. Kuvassa kesäparran kasvattanut pääministeri Juha Sipilä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen kansainväliselle liikenteelle ei ole vielä ajankohtaista.

— Rajanylityspaikkojen kehittäminen on osa keskustan Itä-Suomen kasvuohjelmaa. Parikkala vaatii kehittämistoimia, jotta sille saadaan kansainvälisen rajanylityspaikan taso ja palvelut. Mutta ensin on oltava volyymin selkeää kasvua niin, että sen avaamiselle syntyy taloudelliset edellytykset.

Käytännössä Parikkalan rajanylitysliikenteen pitäisi palata vähintään ennen pakotteiden aikakautta olleelle tasolle.

Sen jälkeenkin asia vaatii neljän ministeriön rahoituspäätöksiä sekä Suomen ja Venäjän välistä noottien vaihtoa eli sopimusta rajanylityspaikan kansainvälistämisestä.

Kasvuohjelmalla vetovoimaa Itä-Suomeen

Sipilä, keskustan työvaliokunta, eduskuntaryhmän työvaliokunta ja keskustan ministeriryhmä kokoustivat eilen Lappeenrannassa.

Kokouksen päätteeksi puolue julkaisi Itä-Suomea koskevan kehitysohjelman.

Ohjelmassaan keskusta haluaa Itä-Suomesta uuden ratayhteyden, joka nopeuttaisi Savon ja Karjalan ratojen liikenneyhteyksiä erityisesti pääkaupunkiseudulle.

Nopeilla raideyhteyksillä olisi Sipilän mukaan iso merkitys yritysten toiminnalle ja matkailuelinkeinon kehittymiselle.

— Paremmat liikenneyhteydet luovat aina elinvoimaa. Syksyn aikana liikenne- ja viestintäministeriö tekee selvityksen Itä-Suomen radasta.

Itä-Suomen maakuntaliitot ovat esittäneet nopeaa ratayhteyttä.

Kasvuohjelman taustalla on se fakta, että Itä-Suomen työllisyysluvut ovat plus-merkistä huolimatta laahanneet muuta maata perässä.

— Koko Suomi pitää saada mukaan kasvuun. Korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöllä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa on erityinen tehtävä Itä-Suomen elinvoiman vahvistajana ja yritysten uudistumisen tukena.

Sote tarvitaan, varasuunnitelmaa ei ole

Keskustan johto valmistautui kokouksessaan myös eduskunnan vaikeaksi povailtuun syyskauteen, hallituksen viimeiseen budjettiin ja ensi kevään eduskuntavaaleihin.

Sipilän ja koko hallituksen kärkihanke on viime aikoina riitaisasti edennyt sote- ja maakuntauudistus.

— Kyseessä on valtavan suuri, sodan jälkeisen Suomen suurin uudistus. Sote tarvitsee koko maassa leveämmät hartiat ja siksi uudistusta tehdään. Maakunnilla on puolestaan hyvä motiivi hoitaa alueellinen työllisyys- ja elinkeinopolitiikka mahdollisimman tehokkaasti.

Aikaa on käytännössä marraskuuhun. Entä, jos uudistus jää tekemättä?

— Keväällä annettu lisäaika oli jo huono asia maakunnille, koska valmistelu on pitkällä. Varasuunnitelmaa hallituksella ei ole, koska aika loppuu kesken, Sipilä sanoo.