Essote ja Mikkeli hakevat yhtä linjaa — Kuntayhtymä myöntää puutteet, mutta lupaa parantaa, Mikkeli osoittaa hienoista ymmärtämystä

Mikkelin luottamusjohto ja Essote puivat yhdessä palvelutuotannon tilannetta. Kovaa keskinäistä kiistaa ei ole ilmassa.

Vesa Vuorela

Essoten palvelutarjonta on puhututtanut Mikkelin päättäjiä. Luottamusjohto on arvostellut palvelujen puutteita, mutta osapuolten kesken valitsee myös ymmärrystä puolin ja toisin.
Essoten palvelutarjonta on puhututtanut Mikkelin päättäjiä. Luottamusjohto on arvostellut palvelujen puutteita, mutta osapuolten kesken valitsee myös ymmärrystä puolin ja toisin.

Mikkelin kaupunki ja sote-kuntayhtymä Essote on suurin piirtein samoilla linjoilla kuntayhtymän kaupunkilaisille tarjoamista palveluista.
Toisaalta Essote myöntää, että sen palvelutarjonnassa on puutteita, mutta samalla myös Mikkeli osoittaa hieman ymmärrystä.

Kaupunginvaltuusto ja Essoten edustajat kävivät maanantain valtuustokokouksessa pitkän keskustelun Essoten toiminnasta, kun kaupungin luottamusjohto pui kuntayhtymän palvelutarjonnan asetelmia.

Käsittelyn taustalla oli kirjallinen kysymys, jonka Mikkelin valtuustoryhmät jättivät palvelujen tasosta.
Terveyspalvelujen saatavuus ja taso eivät täysin tyydytä kaupunkilaisia. Essote myöntää, että useissa kohdin on paikkaamista, mutta samalla lupaa palveluihin parannusta.

Luottamusjohto muistutti maanantaina muun muassa lääkäritarjonnan vajeesta, lastenpsykiatrian palvelujen huonosta tilasta, asiakasmaksuista sekä vanhuspalveluissa hoitopaikkojen siirtelystä kunnista ja hoitopaikoista toiseen.

Satu Taavitsainen (sd.) kysyi, mitä kaupunki ja Essote ovat tehneet lastenpsykiatrian puolella sairaalakoulun resurssien ja jonojen tilanteen eteen.
Taavitsainen pohti myös asiakasmaksujen menoa ulosottoon ja maksuhuojennuksia.

Valtuustoa kiinnosti koko rahoituskehys. Veli Liikanen (vihr.) pohti rahoitusta, jos sote- ja maakuntahallinto tulee voimaan.

Essoten ja kaupungin on jatkettava keskinäistä keskustelua. — Seija Kuikka

Essoten puolelta vastauksia antoi muun muassa talousjohtaja Vesa Vestala. Hänen mukaansa Essote kuittaa vuositasolla peräti miljoona euroa maksujen luottotappioina.

Kaupunkia kiinnostaa myös saattohoidon tilanne. Essote ei tee toistaiseksi uusia avauksia ennen kuin niin sanotun Mielentalon ratkaisut ovat tiedossa.
Vestalan mukaan potilaspaikkoja joudutaan siirtelemään koko yhtymän alueella tarpeen ja tilanteen mukaan.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Satu Auvinen myönsi, että lastenpsykiatrian asetelmat eivät ole hyviä tällä hetkellä. Syy on lähinnä henkilöstöresursseissa. Essote ostaa kaikki palvelut mitä suinkin markkinoilta irti saadaan.

Valtuutettu Petri Pekonen (kesk.) muistutti, että kaupunki on lähettänyt edustajansa Essoten luottamuselimiin ja toivoi heiltä viestin viemistä perille.

Valtuuston puheenjohtaja Seija Kuikka (kesk.), joka on myös Essoten hallituksen jäsen, sanoo, että viestiä on kyllä viety.

— Essoten vastaukset kaupungin kritiikkiin olivat rehellisiä ja hyvä, että yhtymä myöntää puutteet, sanoo Kuikka.

— Haasteita on, esimerkiksi lääkärirekrytoinnissa. On kuitenkin muistettava, että perusterveyden ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen on uusi ja vaikea asia, ja integraatio on vasta käynnissä.

Kuikka sanoo, että mitään konfliktia ei ole, mutta perää lisää osapuolten välistä keskustelua.

— Myös Mikkelin on hyväksyttävä se, että järjestämisvastuu on annettu ja että Essote toimii koko alueellaan eikä kuntakohtaisesti.