Mikkeli siirtymässä yhden aluejohtokunnan malliin – Edessä on lähidemokratiapaini, sillä alueiden väki ei kannata esitystä: "Tuohon johtokuntaan ei löytyisi edes jäseniä"

Mikkelin virkamiesvalmistelu tarjoaa lähidemokratiamallia, jota alueet eivät puolla. Paikallisaktiivien mukaan ydinasia on oman alueen asioiden tuntemus.

Jaakko Avikainen

Ristiinan aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen ei kannata uuden aluejohtokuntamallin virkamiesesitystä. Samoilla linjoilla ovat muutkin aluejohtokunnat.
Ristiinan aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen ei kannata uuden aluejohtokuntamallin virkamiesesitystä. Samoilla linjoilla ovat muutkin aluejohtokunnat.

Mikkeli on muuttamassa aluejohtokuntamalliaan.

Nykyisen viiden aluejohtokunnan paikalle suunnitellaan yhden johtokunnan järjestelmää.

Muutos tulisi voimaan ensi vuoden alusta niin, että seuraavien kuntavaalien jälkeen nimettäisiin uusi aluejohtokunta.

Lähidemokratiajärjestelyn valmistelu on vielä kesken. Yhden aluejohtokunnan malli on virkamiesesitys, joka tulee ensimmäisen kerran poliittiseen käsittelyyn keskiviikkona kokoontuvaan hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakuntaan.

Lautakunta ei vielä päätä mitään, vaan pyytää nykyisiltä aluejohtokunnilta lausunnot.

Luvassa kireää keskustelua, sillä alueiden aluejohtokunnat eivät kannata yhden johtokunnan mallia.

Lähidemokratian muutos on osa kaupungin halua virtaviivaistaa hallintoa ja säästää hallintokuluja.

Valmistelua on tehty pitkin kuluvaa vuotta, mutta koronapandemia on sotkenut aikataulut. Mallin piti olla valmis heinäkuussa. Nyt takaraja on syyskuu.

Selvittelyjen aikana vaihtoehtoisia malleja ei ole annettu julkisuuteen. Virkamiesesitys on nyt näkyvissä hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan esityslistalla.

Aluejohtokunnat ottavat kantaa esitykseen alkusyksyn kokouksissaan. Lausunnot tulevat lautakuntaan syyskuun lopulla, jolloin lautakunta tekee oman esityksensä.

Näkemyserot vastakkain

Suurin muutos on se, että viiden aluejohtokunnan sijasta seuraavalla valtuustokaudella istuisi vain yksi aluejohtokunta, johon tulisi kaksi edustajaa jokaiselta alueelta, siis Anttolasta, Ristiinasta, Haukivuorelta, Suomenniemeltä ja Mikkelin pitäjästä.

Yksi johtokunta hoitaisi nykyisten johtokuntien tehtäviä ja olisi samalla linkki kaupungin ja kolmannen sektorin välillä.

Yksi johtokunta toimisi kuntalain 36. pykälän mukaan, mikä tarkoittaa sitä, että kyse on hallinnollisesta toimielimestä.

Arjen toiminnassa sen sijaan pohjana olisi kuntalain 22. pykälä, joka korostaa kuntalaisista itsestään lähtevää osallistumista.

Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että edessä on kaupungin virkamiesvalmistelun ja alueiden vastakkainen ottelu.

Alueet eivät kannata yhden johtokunnan mallia, vaan haluavat, että jokaisella alueella on oma johtokuntansa.

"Menisi lähes täysipäiväiseksi työksi"

Ristiinan aluejohtokunnan puheenjohtaja Ari Hämäläinen sanoo, että alueet ovat kovin erilaisia ja että jokainen tarvitsee oman johtokuntansa ja omat johtokunnan jäsenensä.

Hämäläinen katsoo, että jos uudessa yhden johtokunnan mallissa on vain kaksi edustajaa aluetta kohden, näiden työtaakka muodostuu liian suureksi.

Lautakunta varmaan on virkamiesesityksen kannalla, mutta ehkä kanta muuttuu lopullisessa poliittisessa käsittelyssä. — Ari Hämäläinen

– Se merkitsisi lähes täysipäiväistä luottamustehtävää, kun pitää perehtyä vieraidenkin alueiden asioihin ja edunvalvontaan.

Suomenniemen aluejohtokunnan puheenjohtaja Antti Pakarinen on samaa mieltä.

Pakarinen on itse asiassa koonnut muistion, jossa näkyy nykyisten johtokuntien esitykset uudeksi toimintamalliksi.

Aluejohtokunnat ovat valmiina viilaamaan toimintamallejaan.

Olennaisin muutos Pakarisen mukaan on se, että aluejohtokunnille tehdään kaupungin strategiaa linjaava oma strategia ja toimintasuunnitelma, jonka pohjalta alue saa esimerkiksi budjettirahoituksensa.

Alueilla toimisi alueraateja, ja kehittämishankkeissa voidaan tehdä kumppanuussopimuksia.

Johtokunnat myös halutaan takaisin kaupunginhallituksen alaisuuteen, sillä lautakuntavaihetta pidetään turhana väliportaana.

Eva Kottonen

Antti Pakarinen arvelee, että jos alueilla siirrytään ehdotettuun malliin, voi olla vaikea löytää edustajia viiden alueen yhteiseen johtokuntaan.
Antti Pakarinen arvelee, että jos alueilla siirrytään ehdotettuun malliin, voi olla vaikea löytää edustajia viiden alueen yhteiseen johtokuntaan.

Kaupunki perustelee muutosta säästöillä.

Nykyisin kukin aluejohtokunta saa 30 000 euron toimintarahan sekä yhdessä 75 000 euroa jaettavaksi strategisiin hankkeisiin.

– Jos johtokuntia on vain yksi, rahasta ei ole ollut puhetta. Määrärahan tasoa ei ole ainakaan meille kerrottu. Se kyllä tiedetään, että takana on säästötavoite, sanoo Pakarinen.

Rahasta ei ole puhuttu vielä

– Me ehdotamme, että rahoitus olisi sen mukainen, mitä aluejohtokunta esittää toiminnakseen.

Hämäläinen ja Pakarinen toivovat, että kaupunki vielä päätyisi nykymallin jatkamiseen.

– Lautakunta varmaan on virkamiesesityksen kannalla, mutta ehkä kanta muuttuu lopullisessa poliittisessa käsittelyssä, tuumii Hämäläinen.

Erikoinen tilanne uudessa mallissa on syntymässä myös siinä, mistä saadaan uuteen johtokuntaan jäsenet.

Hämäläinen sanoo, että hän ei ole kiinnostunut lähtemään muiden alueiden asioita hoitamaan.

Pakarinen tuumii, että jo nyt aluejohtokunnan jäsenyys saati puheenjohtajan paikka vievät aikaa. Osallistuminen johtokuntaan vaatisi todella sitoutumista.

– Kun on hoidettavana siviilityö ja perhe ja muutakin puuhaa, ei pysty antamaan tarvittavaa panosta. Ei minulla ainakaan riitä kapasiteettia.

Mistä saadaan yhteiseen aluejohtokuntaan sopivat edustajat?

– Hyvä kysymys. Epäilen, ettei löydy, kun kaikkien alueiden asioista tulisi olla perillä. Me olemme tämän näkökulman kyllä tuoneet esille.

Esitys uudeksi aluemalliksi

Aluejohtokunta edistää alueiden ja koko kaupungin elinvoimaa sekä kuntalaisten osallisuutta.

Antaa lausuntoja strategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa. Toimii myös maaseutuvaikutusten arvioinnin asiantuntijaelimenä.

Päättää valtuuston myöntämän toimintamäärärahan käyttösuunnitelmasta ja käytöstä.

Aktivoi ja kannustaa alueiden järjestöjä ja järjestää Kumppanuuspöytä-tyyppisiä foorumeita.

Edistää kuntalaisten vapaaehtoisuuteen ja kansalaistoimintaan perustuvia

aluedemokratian muotoja.

Päättää alueita koskevien aloitteiden tekemisestä hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnalle ja

kaupunginhallitukselle.