Filippiiniläiset sairaanhoitajat Dale ja Madeleine tarttuivat tilaisuuteen — He pääsivät Silkkitien kautta hoiva-avustajiksi Lavilanhoviin Mikkeliin

Filippiiniläiset sairaanhoitajat Dale ja Madeleine lähtivät Silkkitie Oy:n kautta töihin Attendolle Suomeen. He toivoisivat pääsevänsä tekemään jo lähihoitajan töitä.

Vesa Vuorela

Dale Domingo, 27, tarjosi päivällisen Helli Multalalle Attendon Lavilanhovissa. Dale kertoo viihtyneensä Mikkelissä hyvin.
Dale Domingo, 27, tarjosi päivällisen Helli Multalalle Attendon Lavilanhovissa. Dale kertoo viihtyneensä Mikkelissä hyvin.

Filippiineiltä kotoisin olevat Dale Domingo, 27, ja Madeleine, 28, ovat työskennelleet hoiva-avustajina kohta jo lähes neljä vuotta Attendo Lavilanhovissa Mikkelissä. He puhuvat sujuvasti suomea, ja Dale on jo omaksunut paikallisen puheenparren.

Ennen Madeleine työskenteli sairaanhoitajana leikkausosastolla, Dale sairaanhoitajana teho-osastolla filippiiniläisessä sairaalassa. Sitten he huomasivat lehdessä Silkkitie Oy:n ilmoituksen, jossa haettiin hoitajia Suomeen huolehtimaan vanhuksista.

Ensin naiset osallistuivat Silkkitien järjestämälle kuuden kuukauden suomen kielen kurssille Filippiineillä.

— Minun täytyi googlettaa, missä on Suomi. Ajattelin, että miksi en kokeilisi. Yllätyin, että pääsin tänne. Olin Mikkelissä jo huhtikuun 9. päivä vuonna 2014, Dale muistelee.

— Filippiineillä palkkamme on niin pieni, että se ei riitä elämiseen. Täällä minun on hyvä olla! Olen kihloissa suomalaisen miehen kanssa ja asun hänen kanssaan yhdessä. Mummot ja papat ovat lähellä sydäntäni. Työkaverit ja pomo ovat mukavia. He olivat kärsivällisiä, kun aluksi en aina ymmärtänyt, mitä käskettiin tehdä.

Lähihoitajan tutkinnon suoritus kuului sopimukseen

Madeleine ystävystyi muiden Suomeen matkanneiden filippiiniläisten hoitajien kanssa, mutta pian heidät erotettiin toisistaan eri puolille maata.

— Emme saaneet valita, minne Suomessa menemme. Minut sijoitettiin Mikkeliin, Madeleine kertoo.

Filippiineillä suoritettua sairaanhoitajan tutkintoa ei lueta hyväksi Suomessa. Siksi Dale ja Madeleine ovat suorittaneet lähihoitajan tutkinnon oppisopimuksella Lavilanhovissa.

Molemmat odottavat jo, että he voisivat tehdä lähihoitajan töitä.

— Tutkinnon suorittaminen kuului sopimukseemme. Jos mahdollista, haluaisin tehdä tutkintoani vastaavaa työtä, Dale sanoo.

— Meille on sanottu, että lähihoitajan paikkaa ei ole tällä hetkellä auki täällä. Lisäksi on sanottu, että kielitaidon vuoksi voi mennä vielä pitkän aikaa, ennen kuin voin työskennellä lähihoitajana.

Myös filippiiniläiset siivoojat on palkattu Lavilanhoviin Silkkitie Oy:n kautta.

Myös Mäntyhovissa filippiiniläiset hoitajat aloittivat syksyllä

Lavilanhovissa työskentelee yhteensä kolme filippiiniläistä sairaanhoitajaa hoiva-avustajina, Attendo Mäntyhovissa kaksi. Myös Mäntyhovissa hoitajat opiskelevat oppisopimuksella lähihoitajiksi.

— He ovat tulleet vasta syksyllä, joten kaikki on heille vielä uutta. Kielitaito on vasta hioutumassa puhekieleksi, kertoo Attendo Mäntyhovin johtaja Ulla Yli-Karro.

— Filippiiniläiset hoitajat ovat todella ystävällisiä, oppimishaluisia ja ahkeria. Asukkaat pitävät heistä. Heistä tulee hyviä ammattilaisia joukkoomme.

Attendo on kertonut rekrytoivansa Filippiineiltä työvoimaa, koska kotimaista ei ole aina kaikkialle löytynyt.

Hoiva-avustajille ei kuulu vastuuta asiakkaiden lääkehoidosta.

— Muuten he osallistuvat arkihoivaan, kuten muut sairaanhoitajamme ja lähihoitajamme, kertoo Attendo Lavilanhovin johtaja Kim Ilvonen.

"Surkeaa katsoa, kun muistisairaat joutuvat olemaan täällä"

Madeleine ja Dale yllättyivät Suomessa kahdesta asiasta: muistisairaiden määrästä ja siitä, että ihmiset eivät juuri hymyile. Heidän mukaansa Filippiineillä muistisairautta ei esiinny yhtä usein.

Vesa Vuorela

Madeleine, 28, jakoi päivällisen Lyyli Kohvakalle (vasemmalla) ja Kerttu Honkaselle Attendo Lavilanhovissa. Honkanen kertoo olleensa hoivakodissa vasta lyhyen aikaa muistihäiriönsä vuoksi. 83-vuotias nainen pärjäsi pitkään kotonaan itsenäisesti.
Madeleine, 28, jakoi päivällisen Lyyli Kohvakalle (vasemmalla) ja Kerttu Honkaselle Attendo Lavilanhovissa. Honkanen kertoo olleensa hoivakodissa vasta lyhyen aikaa muistihäiriönsä vuoksi. 83-vuotias nainen pärjäsi pitkään kotonaan itsenäisesti.

— Asuin mummoni kanssa ennen kuin muutin Suomeen. Minulla on häntä ja perhettäni ikävä. Aion palata vielä joku päivä kotimaahani, mutta katson päivä kerrallaan, Madeleine kertoo.

— Meillä omaiset hoitavat vanhukset kotonaan. Surkeaa katsoa, kun muistisairaat joutuvat olemaan täällä. Toisaalta on hyvä, että hoitajat pitävät heistä huolta eikä heidän tarvitse olla kotona yksinään.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset