Turunen (sin.): Mitään ei kirjoitettu etukäteen

Sinisten savonlinnalainen kansanedustaja Kaj Turunen sanoo, että osa perussuomalaisten hajaannuksesta kertovan kirjan sanomasta pohjautuu olettamuksiin. Perussuomalaisten hajoaminen kesäkuussa vei hallituksen lähelle kriisiä, mutta ei niin vakavasti kuin sote-väännössä.

Jukka Ahdelma

Kaj Turunen uskoi Sampo Terhon valintaan, mutta puoluekokous päätti toisin. Seurauksena oli 20 kansanedustajan eroaminen perussuomalaisten eduskuntaryhmästä muutamaa päivää myöhemmin.

Perussuomalaiset jättänyt sinisten eduskuntaryhmän savonlinnalainen kansanedustaja Kaj Turunen sanoo, että puolueen hajoamisessa kaikki ei mennyt ihan niin kuin tuoreessa paljastuskirjassa annetaan ymmärtää.


Lännen Median politiikan toimittaja Lauri Nurmi on tutkinut perussuomalaisten puolueen hajoamista teoksessaan Perussuomalaisten hajoamisen historia.
— Osa kirjan sanomasta on totta, osa oletuksia. Kirjaa ei voi pitää tutkimuksena. Mielenkiintoinen se kyllä tavallaan on, sanoo Turunen.

Turunen arvostelee ennen muuta sitä, miten perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen hallituksen vaiheita ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) liikkeitä on arvioitu kirjassa.


Turunen oli ytimessä perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajaannuksessa ja seurasi hallitustilannetta läheltä.
Hänen mukaansa hallituskriisi oli lähellä, mutta tilanne ei ollut niin vakava kuin silloin, kun keskusta ja kokoomus ottelivat soten ja maakuntauudistuksen linjoista heti hallituksen alkutaipaleella.

”Ei sellaista voi suunnitella etukäteen”

Turunen myös sanoo, että mitään suunnitelmaa hallituksen ympärillä ei perussuomalaisten puoluekokouksen päätösten vuoksi ollut.
Nurmen teos arvioi, että hallitus oli varautunut perussuomalaisten vallanvaihdokseen. Turunen on toista mieltä.

Osa kirjan sanomasta on totta, osa oletuksia. Kaj Turunen


— Ei sellaista voi suunnitella etukäteen. Kirja on oletuksien varassa. Puoluekokouksen jälkeinen aika oli aika kaoottista. Asiat etenivät nopeasti, eikä ollut A- tai B-suunnitelmia.
— Sen sijaan se on totta, että jo vuoden 2016 alussa Jussi Halla-aho oli aloittanut kampanjan Timo Soinin kaatamiseksi. Varoitin jo aiemmin, että jos Halla-aho valitaan, puolue voi hajota.

Sipilän aikeet hallituksen eroanomuksen jättämisestä Turunen katsoo todellisiksi toimiksi eikä teatteriksi.
— Sipilä toimi kuten pääministerin pitikin. On kohtuutonta väittää, että hän pelasi teatteria.
— Hallitusta on nyt koeteltu niin paljon, että se kyllä istuu kautensa loppuun.

Puheenjohtajavalinta hämmensi

Puoluekokouksessa Jyväskylässä kesäkuun alussa Turunen vielä luotti siihen, että puoluejohtajaksi nousee Sampo Terho.
Tunnelma oli aluksi hyvä, mutta sitten kävi ilmi, että iso osa puoluekokousedustajista oli jotain muuta kuin totuttua puoluekokousväkeä.
Halla-ahon valinta oli loppujen lopuksi Turuselle sen verran järkytys, että hän ei kommentoinut medialle tilannetta ollenkaan.
— Olisin saattanut sanoa jotain sellaista, joka ei sovi kansanedustajalle.
Turusen mukaan ”muuten puoluekokous oli puhdistava kokemus, joka selkeytti puoluetta”.
— Viime vuodet olivat sellaisia, että osan porukan vuoksi en tuntenut kuuluvani joukkoon. Se rassasi.

Siniset perusti piirijärjestön kaakkoon

Turunen luottaa siihen, että kun sinisten puolue on parin kuukauden kuluttua perustettu, puolue saa uusia jäseniä.
Puoluerekisteröinnin edellyttämät kannattajakortit siniset sai kokoon aivan äskettäin.


Siniset on perustanut kaakon vaalipiiriin oman piirijärjestön, jonka nimi on Kaakkois-Suomen siniset. Turunen on puheenjohtaja.
Paikallisyhdistyksiä on Etelä-Savoon perustettu kaksi, Mikkeliin ja Savonlinnaan. Turunen vetää Savonlinnan ja ex-perussuomalainen Markku Siitari Mikkelin yhdistystä.


Turunen sanoo, että kun Savonlinnan yhdistyksen perustaminen uutisoitiin mediassa, tuli lukuisia yhteydenottoja.
— Heitä yhdistää se, että perussuomalaisten poliittinen linja kyllä sai kannatusta, mutta ei maahanmuutto ja rasismi. Nyt koetaan, että siniset edustaa vaihtoehtoa.