Jokaisella pitäisi olla oikeus opiskella ilman häirintää — silti sitä esiintyy, mutta Xamkissa sitä vastaan taistellaan

Häirintä ei ole vieras asia korkeakouluyhteisössäkään. Eriasteista häirintää tulee ilmi vuosittain ja siihen voivat syyllistyä sekä opiskelijat että henkilökunta. Kyse voi olla seksuaalisesta häirinnästä tai kiusaamisen tyyppisestä toiminnasta, jolla esimerkiksi pyritään sulkemaan joku tai joitakuita yhteisön ulkopuolelle.

Risto Hämäläinen

Lauri Tuohiniemi kehuu Xamkia siitä, että oppilaitos on ottanut häirintää kohtaan yksiselitteisen kielteisen kannan.
Lauri Tuohiniemi kehuu Xamkia siitä, että oppilaitos on ottanut häirintää kohtaan yksiselitteisen kielteisen kannan.

Oikeuden häiriintymättömään opiskeluun pitäisi kuitenkin olla itsestäänselvyys kaikille. Häirintäkäyttäytymiseen puuttumisessa ja sellaisen lopettamisessa on ehdottoman tärkeää, että asia tuodaan julki. Vasta sen jälkeen sille voidaan tehdä jotakin.  

Opiskelijakunta Kaakko iskee vastaan


Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin opiskelijakunta Kaakko pyrkii puuttumaan häirintään erityisten häirintäyhdyshenkilöiden avulla.
Xamkissa on viisi häirintäyhdyshenkilöä, joiden avulla pyritään madaltamaan kaikkien Xamkin opiskelijoiden ja työntekijöiden kynnystä häirinnästä ilmoittamiseen.
— Aivan kaikille kampuksille ei häirintäyhdyshenkilöä ole pystytty saamaan, mutta tarkoituksena on, että henkilöt olisivat mahdollisimman helposti tavoitettavissa, esimerkiksi sähköpostilla, sanoo opiskelijakunta Kaakon pääsihteeri Lauri Tuohiniemi.
Tuohiniemi on häirintähenkilöistä ainoa Xamkin henkilökuntaan kuuluva. Muut ovat opiskelijoita.

On hienoa, että oppilaitos on lähtenyt näin voimakkaasti tukemaan tällaista toimintaa.

Keskustelut ovat luottamuksellisia

Häirintä voi korkeakouluyhteisössä olla muun muassa henkistä tai fyysistä kiusaamista, syrjimistä, epämiellyttäviä huomautuksia tai viestejä, mustamaalausta tai mitä tahansa toisen henkilön toimintaa, jonka häirinnän kohde kokee loukkaavana tai epämiellyttävänä. Tekijä voi olla toinen opiskelija tai koulun henkilökunnan jäsen.
Häirintää kokenut opiskelija voi itse päättää, haluaako hän asioida mies- vai naispuolisen häirintäyhdyshenkilön kanssa. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja asiassa edetään aina yhteyttä ottaneen ehdoilla. Häirintäyhdyshenkilöitä sitoo ehdoton salassapitovelvollisuus.
— Olemme pyrkineet siihen, että yhdyshenkilöiden kokoonpano olisi sellainen, jonka avulla yhteydenotto helpottuisi. Kaikki eivät esimerkiksi välttämättä halua avautua asioistaan opiskelijakavereille, jolloin on luontevampaa olla yhteydessä henkilökuntaan kuuluvaan, Tuohiniemi perustelee.

Laki turvaa oikeudet puuttumiseen

Häirinnästä ilmoittava henkilö saa aina vastauksen viestiinsä. Sen jälkeen häneltä kysytään, mitä hän haluaa asiassa tehtävän. Jos häiritsijä on tiedossa, häneen otetaan yhteyttä ja asiaa pyritään selvittämään keskustelemalla ja puuttumalla.
Ammattikorkeakoululaissa todetaan, että opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän esimerkiksi käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti tai muuten rikkoo ammattikorkeakoulun järjestystä.
Lain mukaan oppilas voidaan myös erottaa oppilaitoksesta enintään vuodeksi, jos opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan.
Myös työturvallisuuslaissa määritellään velvollisuuksia ja oikeuksia puuttumiseen. Näitä sovelletaan pääsääntöisesti myös opiskelijoihin.
Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on työturvallisuuslain mukaan, asiasta tiedon saatuaan, käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.
 Jos ohjeet ja neuvot eivät auta, työnantajalla on oikeus ryhtyä kurinpidollisiin toimiin, esimerkiksi antaa häiritsijälle varoitus.

Vakavissa tapauksissa käytössä ovat rikoslain suomat mahdollisuudet.
— Viime vuosina tällaisia vakavia tapauksia ei onneksi kuitenkaan ole ollut, Tuohiniemi sanoo.

Häirintätapauksia esiintyy Tuohiniemen mukaan silloin tällöin.
— Tyypillinen tapaus on sellainen, jossa joku jätetään porukan ulkopuolelle, eristetään muista. Joskus on esiintynyt myös jonkinasteista seksuaaliseksi häirinnäksi laskettavaa toimintaa. Ei niinkään fyysistä käsiksi käymistä, vaan esimerkiksi sellaista kielenkäyttöä, jonka toinen osapuoli kokee häiritseväksi.
Tapaukset ovat yleisesti olleet opiskelijoiden välisiä. Häirintäyhdyshenkilöiden palvelut ovat kuitenkin tarjolla myös Xamkin henkilöstölle, jos siihen on tarvetta.
— Toimintaperiaatteet on luotu ja muotoiltu ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan yhteistyönä. On hienoa, että oppilaitos on lähtenyt näin voimakkaasti tukemaan tällaista toimintaa, Tuohiniemi sanoo.

Juttua on täydennetty 20.2.2018 klo 10:00; lisätty tiedot oppilaitokden mahdollisuuksista puuttua häirintään.

Uusimmat uutiset