Essote sai kansalaisadressin: Pitkäaikaissairas, vammainen tai muuta erityistä tukea tarvitseva lapsi ei saa oikeanlaisia palveluita oikeaan aikaan — ”Olen joutunut odottamaan lapselleni lääkäriaikaa jopa lähes puoli vuotta”

Kymmenet mikkeliläiset vanhemmat ja useat yhdistykset vaativat Essotelta tukea tarvitsevien lapsiperheiden palveluiden parantamista.

Tiina Saari

Anne Vahvaselkä-Paukkonen ja Esko Tuononen vaativat lapsilleen apua nykyistä nopeammin ja varhaisemmassa vaiheessa. He ovat kehittäjävanhempina mukana Selviytyjät-hankkeessa, jossa kehitetään erityistä tukea tarvitsevien lapsiperheiden tukea ja palveluita.
Anne Vahvaselkä-Paukkonen ja Esko Tuononen vaativat lapsilleen apua nykyistä nopeammin ja varhaisemmassa vaiheessa. He ovat kehittäjävanhempina mukana Selviytyjät-hankkeessa, jossa kehitetään erityistä tukea tarvitsevien lapsiperheiden tukea ja palveluita.

Kun perheessä on pitkäaikaissairas, vammainen tai muuta erityistä tukea tarvitseva lapsi, perheet eivät saa oikeanlaisia palveluita oikeaan aikaan sote-kuntayhtymä Essoten alueella. Näin kertovat kymmenet mikkeliläisvanhemmat kansalaisadressissaan.

Vanhemmat Anne Vahvaselkä-Paukkonen ja Esko Tuononen sekä hanketyöntekijät Kati Partti, Essi Matikainen ja Ilona Halmesmäki antoivat torstaina Essoten valtuustolle adressin Mikkelin keskussairaalassa. Siinä vaaditaan tukea tarvitsevien lapsiperheiden palveluiden parantamista.

— Moni mikkeliläislapsi joutuu olemaan ilman apua. Olen joutunut odottamaan lapselleni lääkäriaikaa jopa lähes puoli vuotta. Lisäksi jos lapsi tarvitsee terapiaa, jonotusajat ovat äärettömän pitkiä, Vahvaselkä-Paukkonen kommentoi.

Perheet pyytävät ja edellyttävät parannusta Essoten alueen lapsiperheiden palveluihin. Perheiden mukaan päätöksiä tehdään lasta näkemättä ja lasta itseään kuulematta. Perheet kokevat, että ammattilaiset eivät ota riittävän vakavasti vanhempien huolta.

Perheet vaativat selkeyttä, joustavuutta ja luotettavuutta palvelujärjestelmiin. He odottavat avoimuutta tiedonkulkuun ja herkkyyttä hädän huomaamiseen.

— Vaadimme perheille, joissa lapsella on pitkäaikaissairaus, vamma tai muu erityisen tuen tarve, oikea-aikaista, oikein kohdentuvaa, osaavaa, perhe- ja lapsilähtöistä ja henkilöresurssein oikein mitoitettuja, joustavia palveluita, adressi vetoaa.

Adressi: Perheet kokevat epäluottamusta ja turvattomuutta

Kansalaisadressin taustalla on Mikkelin seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n Selviytyjät-hanke. Kyse on pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja muuta erityistä tukea tarvitsevien lapsiperheiden tukea kehittävästä hankkeesta.

Perheet kertovat joutuneensa jonottamaan kohtuuttoman kauan Essoten neuropsykiatrian vastaanotolle. Adressin mukaan myös erityisesti perheiden omaishoidossa asiakaskontaktit ovat venyneet.

Perheiden epätietoisuus siitä, onko Essoten alueella kulloinkin heidän tarvitsemiaan palveluita, lisää stressiä. Perheet toivovat adressissa, että ammattilaiset ehdottaisivat heille aktiivisesti oikeita palveluita. Niin perheiden aika ei menisi tukien metsästämiseen.

Tiina Saari

Kati Partti (kuvassa vasemmalla), Essi Matikainen, Anne Vahvaselkä-Paukkonen, Esko Tuononen ja Ilona Halmesmäki antoivat torstaina kansalaisadressin Essoten valtuustolle Mikkelin keskussairaalassa.

Perheiden kokemusten mukaan moniammatillinen yhteistyö ja eri viranomaisten välinen tiedonkulku eivät toimi ideaalilla tavalla Mikkelin seudulla. Perheet vaativat runsaasti enemmän matalan kynnyksen monialaista, ennaltaehkäisevää apua.

Perheet kokevat epäluottamusta ja turvattomuutta, koska joutuvat asioimaan liian monen henkilön kanssa. Asioiden käsittely kestää. Perheet ovat myös huolissaan työ- ja henkilöstöresurssien riittävyydestä.

Essoten viranomaiset ovat luvanneet käydä pitkän ja moninaisen adressin läpi. He kommentoivat adressia myöhemmin myös Länsi-Savolle.

"Vanhemmat joutuvat taistelemaan saadakseen lapselleen tukea"

Selviytyjät-hankkeessa on mukana kuuden kehittäjävanhemman ryhmän. He edustavat kymmeniä pitkäaikaissairaiden, vammaisten tai muutoin erityistä tukea tarvitsevien lasten perheitä.

Adressissa mukana ovat Etelä-Savon CP-yhdistys ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri sekä hankeen yhteistyökumppanit Mikkelin kriisikeskus, Viola, Etelä-Savon Ada ja Mikkelin seudun kehitysvammaisten tuki.

— Teemme töitä sen eteen, että perheet voivat saada niitä monipuolisia tuen muotoja, joita he kaipaavat ja tarvitsevat, kertoo Selviytyjät-hankkeen perhetoiminnan vastaava Kati Partti.

— Olen kuullut paljon perheiden huolia. Vanhemmat joutuvat taistelemaan saadakseen lapselleen tukea. Ja tuki ei ole läheskään aina sellaista, mitä heidän lapsensa tarvitsisi. Perheet ovat joutuneet jonottamaan kohtuuttoman kauan — jopa yli vuoden — palveluita, joita ei ole ollutkaan tarjolla. Essoten alueelta puuttuu lääkäreitä, jotka voisivat tehdä lapselle tarpeellisen diagnoosin.