Hirvivahinkokorvausten määrä laski Etelä-Savossa, suurimmat korvaukset Kangasniemelle

Antero Teittinen

Hirvet aiheuttavat metsävahinkoja esimerkiksi syömällä puuntaimien oksia, ja metsänomistajat voivat hakea siitä korvausta.
Hirvet aiheuttavat metsävahinkoja esimerkiksi syömällä puuntaimien oksia, ja metsänomistajat voivat hakea siitä korvausta.

Haettujen hirvivahinkokorvausten määrä laski Suomessa ja myös Etelä-Savossa. Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä vuonna Etelä-Savossa noin 72 000 eurolla.

Maakunnan suurimmat vahingonkorvaukset menevät tänäkin vuonna Kangasniemen metsänomistajille. Seuraavaksi eniten korvauksia maksetaan Enonkoskella ja Pertunmaalla.

Koko Suomessa korvauksia maksettiin noin 1,3 miljoonalla eurolla. Eniten korvauksia maksetaan Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun maakuntiin.

Korvausten määrä on ollut pari vuotta laskussa. Metsänomistajat myös hakivat vuonna 2020 korvauksia hirvivahingoista edellisvuotta vähemmän. Hirvivahinkokorvaukset maksetaan hirvilupamaksuista kertyvistä varoista.

Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua ja laatua.

Valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista ei vielä hakemuksia Etelä-Savossa

Vahinkoja taimikoissa aiheuttavat hirvien lisäksi esimerkiksi valkohäntäpeurat. Viime vuodelta hirvieläinvahingoista on ensimmäistä kertaa saatu lajikohtaista tietoa. Selvästi eniten metsävahinkoja aiheuttivat hirvet.

Suomen Metsäkeskuksen tiedotteen mukaan valkohäntäpeuran aiheuttamista metsävahingoista ei Etelä-Savossa ole vielä tullut korvaushakemuksia, mutta muualla Suomessa peuratihentymien alueilla niitä on jo merkittävä määrä.

– Pienempien hirvieläinten kantojen kehitystä on syytä seurata tiiviisti myös Etelä-Savossa. Peura- ja metsäkauriskantojen hallitsematon kasvu tietäisi huonoja aikoja myös kuusitaimikoille, metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Suomen metsäkeskuksesta sanoo tiedotteessa.