Essote muuraisi soteuudistuksessa maakuntarajan kiinni – Kuntayhtymän lausunnossa puolletaan sairaalaa myös Savonlinnaan

Kunnat vielä viilaavat kantojaan lakiesityksen lausuntokierroksella, joka jatkuu 25. syyskuuta saakka.

Vesa Vuorela

Kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen sekä valtuuston puheenjohtaja Eero Aho ja hallituksen varapuheenjohtaja Arto Seppälä esittelivät Essoten sote-lausuntoa tiistaina yhdessä kuntayhtymän muun johdon kanssa.
Kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen sekä valtuuston puheenjohtaja Eero Aho ja hallituksen varapuheenjohtaja Arto Seppälä esittelivät Essoten sote-lausuntoa tiistaina yhdessä kuntayhtymän muun johdon kanssa.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote puolustaa odotetusti yhtenäistä Etelä-Savoa ja siinä ohessa päivystävää sairaalaa sekä Mikkelille että Savonlinnalle.

Jos Itä-Savon alueen neljä kuntaa irtoaa soteuudistuksessa Pohjois-Savon suuntaan, palvelujen säilyminen vaikeutuu.

– Yhden kolmasosan irtoaminen väestöpohjasta ei palvele uudistuksen tavoitteita. Emme näe, että Itä-Savo voisi olla osa Pohjois-Savoa. Lakiesityksestä voi sen vaihtoehdon pyyhkiä pois, sanoo kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Kuntayhtymän johto on julkistanut luonnoksen Essoten lausunnoksi hallituksen sote-esitykseen. Luonnosta käsittelee vielä Essoten hallitus torstaina ja valtuusto 17. syyskuuta.

Perustuslaillinen ongelma?

Itä-Savon kuntien suuntautumista koskeva erilliskysymys hallitsee odotetusti Essoten lausuntoa.

Kortelainen kummeksuu miten helposti "heittämällä", esitykseen tuli malli neljän kunnan irtautumisesta.

– Kysymättä Pohjois-Savolta tai meiltä.

Esityksessä nähdään mahdollinen perustuslaillinen ongelma. Kortelaisen mukaan uudistus johtaisi maakuntajaon muutokseen kevyemmällä arviointimenettelyllä kuin kuntajakomuutoksissa.

Essoten hallituksen puheenjohtaja Aira Kietäväinen (kesk.) sanoo lakiluonnoksen vaihtoehdon olleen täystyrmäys.

Siitä on kuntayhtymän luottamusjohdon mukaan hoiputtu ylös ja tehty tarjous työnjaosta ja neuvotteluista. Essoten mukaan Itä-Savon puolen kuntayhtymältä Sosterilta ei ole tullut vastakaikua, Itä-Savon seudun kuntapäättäjiltä sentään hieman.

Heikko Etelä-Savo rapauttaa Kys:iä

Essoten valtuuston puheenjohtaja Eero Aho (kok.) toteaa, että vastakkainasettelua on luotu väärin tiedoin. Sellaiseksi Essote tulkitsee muun muassa arviot satojen työpaikkojen menetyksestä.

Lausunnossaan Essote nostaa esiin erva-kortin, eli se katsoo yhtenäisen Etelä-Savon parhaiten turvaavan Kuopion yliopistollisen keskussairaalan tulevaisuuden. Essote on suurin Kys:in palvelujen ostaja.

Kietäväinen sanoo, että erityisvastuualueen eheys ja samalla koko maakunnan asema vaarantuu, jos Itä-Savo suuntautuu pohjoiseen. Asiointi saattaa suuntautua etelään tai Keski-Suomeen.

Suppea maakunta olisi lujilla

Kuntayhtymän johto sanoo selvittäneensä perusteellisesti sote-maakuntauudistuksen taloudellisia vaikutuksia.

Kortelainen toteaa, että yhtenäiselläkin Etelä-Savon sote-maakunnalla olisi edessä sopeuttamistoimia.

– Mutta ne voidaan kattaa yhdistämishyödyillä. Sopeuttamistoimet eivät olisi suuria, vaan Etelä-Savon alueen olisi mahdollista saada lisää rahaa.

Essotesta huomautellaan, että Itä-Savon puolen talousongelmat ovat helpommin ratkaistavissa Etelä-Savon sisällä kuin Pohjois-Savossa.

Nykyisten sote-organisaatioiden yhdistämishyödyksi on arvioitu noin 30 miljoonaa euroa sillä edellytyksellä, että sairaaloiden työnjako suunnitellaan toisiaan täydentäviksi.

Nykyisen Essoten alueen, Pieksämäen kaupungin soten ja Vaalijalan kuntayhtymän yhdistymisestä tulisi hyötyjä noin 6–7 miljoonaa euroa. Suppealla maakunnalla olisi edessä palveluihin liittyviä sopeuttamisratkaisuja vuoden 2030 tienoilla.

Pitkät matkat puoltavat kahta sairaalaa

Essote on ilmoittanut tavoittelevansa laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalan asemaa.

Vaikka Savonlinnan keskussairaala on kaikilla mittareilla huomattavasti Mikkeliä pienempi, myös siellä pitää Essoten näkemyksen mukaan säilyttää päivystysvalmius. Perusteina ovat pitkät etäisyydet ja palveluita kuormittava kesäasukkaiden määrä.

Kuntayhtymä vaatii lausunnossaan myös muutoksia uudistuksen rahoituksen perusteisiin.

Noin 80 prosenttia maakuntien rahoituksesta perustuu THL:n tarvevakioinnin malliin, joka ottaa huomioon väestön ikärakenteen ja sairastavuuden. Essoten hallituksen varapuheenjohtaja Arto Seppälä (sd.) sanoo, että tarvevakioinnin painoarvoa pitää lisätä, jotta itäsuomalaisten maakuntien väestön taloudellinen asema ja sairastavuus tulevat paremmin huomioiduiksi.

Lausuntojen pitäisi ratkaista

Kaupunkien, kuntien, kuntayhtymien sekä muiden tahojen lausunnoilla on ratkaiseva rooli tulevan maakuntajaon kannalla. Näin on ainakin monessa yhteydessä kertonut hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen vastuuministeri Krista Kiuru (sd.).

Lausuntokierroksella olevassa lakiluonnoksessa neljä Savonlinnan seudun – eli Itä-Savon – kuntaa on kirjoitettu osaksi Pohjois-Savoa. Kiurun mukaan tasa-arvoisena vaihtoehtona on Savonlinnan, Enonkosken, Rantasalmen ja Sulkavan säilyminen osana Etelä-Savoa.

Lausuntokierros päättyy 25. syyskuuta. Pääosin kuntien lausuntoja vasta valmistellaan. Tiistaina esitelty Essoten lausuntoluonnos käy vielä Essoten hallituksessa ja valtuustossa ennen lähettämistä.

Pieksämäki linjannut jo

Maakunnan kolmesta kaupungista vain Pieksämäki on lausunnostaan jo päättänyt. Kaupunginhallituksen 31. elokuuta hyväksymässä lausunnossa Pieksämäki liputtaa yksiselitteisesti sen puolesta, että haluaa Etelä-Savon jatkavan kokonaisena

Pieksämäki myös näkee Itä-Savon kuntien lähdön siinä määrin ongelmallisena, että kannattaa mieluummin Pohjois- ja Etelä-Savon yhdistämistäkin kuin vain osaliitosta.

Savonlinnassa lausunnosta päättää valtuusto. Kaupunginhallituksessa Pohjois-Savoon liittyminen voitti maanantaina Etelä-Savo-vaihtoehdoin äänin 7–4.

Mikkeli iltakouluvaiheessa

Mikkelissä kaupunginhallitus päättää lausunnostaan maanantaina 21. syyskuuta. Samana päivänä asiasta päätetään myös monella muulla kunnan- ja kaupungintalolla.

Ehkä painavin kannanotto tulee 120 000 asukkaan Kuopiosta, joka on Pohjois-Savon kunnista ylivoimaisesti suurin. Kuopiossa lausunnon antaa lopulta kaupunginhallitus 21.9. Asiaa käsiteltiin myös tämän viikon maanantaina valtuuston iltakoulussa.

Mikkelin seudun kunnista Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Puumalan kunnanhallitukset päättävät lausunnostaan 21.9. Juvalla kunnanhallitus päättää asiasta jo edellisellä viikolla 14.9. Pertunmaalla hallitus käsittelee asiaa 14.9. ja valtuusto viikkoa myöhemmin.

Mikkelin seudun kunnissa tavoitellaan sitä, että kannat olisivat yhteneväiset eli lausunnot samansisältöisiä.

Itä-Savon pienemmissä kunnissa kunnanhallitukset ovat asian jo linjanneet, mutta lopullinen päätös lausunnoista hyväksytään valtuustoissa. Sulkavan hallitus esittää, että kunta pysyisi Etelä-Savossa. Valtuusto päättää asiasta keskiviikkona 9.9.

Rantasalmella ja Enonkoskella kunnanhallituksen kannattavat Pohjois-Savoa. Kummassakin kunnassa valtuusto nuijii asiassa päätökset 14.9.

Samana päivänä asia on myös Itä-Savon soteyhtymä Sosterin valtuustossa. Siellä hallitus on linjannut suunnaksi pohjoisen.

Juttua päivitetty 17.14: Lisätty tieto Pertunmaasta.