Anu Kokkonen kohtaa aggressiivisia lapsia työkseen ja kirjoitti oppaan opettajille — "Heistä yksikään ei ole tahallaan ilkeä"

Tunnetaito-osaamisen avulla koululaisten aggressiiviseen käytökseen on onnistuttu puuttumaan.

Mari Koukkula

Tunnetaito-osaamisen avulla koululaisten aggressiiviseen käytökseen on onnistuttu puuttumaan, vakuuttaa konsultoiva erityisluokanopettaja Anu Kokkonen.

Alkuvuonna Länsi-Savo uutisoi, että väkivaltatapaukset Mikkelin kouluissa ovat laskeneet. Viime vuonna tehtiin 79 ilmoitusta oppilaiden aggressiivisesta käytöksestä. Vuonna 2015 luku oli noin 80, kun taas vuonna 2014 luku oli 120 ja vuonna 2013 peräti 130.

Siinä missä kaupungin työsuojeluvaltuutetut pyrkivät kiinnittämään huomiota opettajien ja koulunkäyntiavustajien työhyvinvointiin ja turvallisuuteen, Anu Kokkonen tarkastelee asiaa lasten näkökulmasta. Hän on tavannut työuransa aikana noin 800—900 aggressiivista lasta.
— Heistä yksikään ei ole tahallaan ilkeä tai väkivaltainen. Joskus vain pienikin vastoinkäyminen voi katkaista kamelinselän ja raivo purkautua väkivaltana, Kokkonen muistuttaa.

Kaksikymmentä vuotta erityisopetuksen parissa työskennellyt Kokkonen julkaisi kaksi viikkoa sitten kirjan, jossa hän tarjoaa työskentelymalleja lasten kanssa työskenteleville turvallisen ja hyvinvoivan kouluympäristön rakentamiseen.
V***u sä oot lehmä — Tuntuuko tutulta? -opas paneutuu tunnetaito-ohjelman esittelemiseen.

Tunnetaito-osaamisen perustana hän käyttää tunnekaivometaforaa, joka on niin lasten kuin aikuistenkin helppo ymmärtää. Jokaisella ihmisellä on oma tunnekaivonsa, jossa on hana.

Kokkosen mukaan kaikilla tulisi olla omat keinonsa päästää pahaa oloa pois, oman hanansa kautta. Tämä voi olla vaikkapa ystäville puhuminen tai harrastus. Jos hana ei toimi, paha olo kerääntyy tunnekaivoon vesimaljan tavoin ja lopulta läikkyy yli.
Yli läikkyminen johtaa tunnepurkauksiin, jotka voivat näkyä aggressiivisena käytöksenä. Kokkonen pyrkiikin työssään auttamaan lapsia löytämään omat tunnekaivonsa hanat, mielihyvää ja iloa tuottavat asiat, ja tässä piilee tunnetaito-osaamisen ydin.

Kokkonen myöntää, että yleisesti ottaen lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi on heikentynyt. Se ei ole varsinaisesti yllätys. Ilmiö on havaittu pääkaupunkiseudulla jo lähes viisi vuotta sitten, ja etelän ongelmat rantautuvat maakuntiin viiveellä.

Nyt luokissa on myös ART-koulutettuja opettajia, eli aggression replacement treatment -koulutuksen käyneitä kasvatusammattilaisia. Mikkelissä heitä on koulutettu 16.
— Ei auta, että vieras ihminen tulee kouluun kertomaan, miten asiat tulisi tehdä. Tunnetaito-osaamisen pitäisi kehittyä luontevaksi osaksi kouluaisten jokapäiväistä arkea, Kokkonen painottaa.

Laura Pylvänäinen

Osallistu keskusteluun

Länsi-Savo