Neljän koululaisen äiti huolestui Urheilupuiston koulun evakkosuunnitelmasta: "Mihin koululaiset mahtuvat?"

Koululaisten vanhemmat saivat kuulla torstaina, että väistötiloja suunnitellaan läheisen Päämajakoulun yhteyteen. Parakkikoulun paikaksi on ehdolla koulun pysäköintipaikka ja osa liikuntakentästä. Opetukseen saatetaan käyttää myös lähiseudun muita tiloja. Kouluremontti ja evakko herättävät kysymyksiä ja huolta sekä vanhempien että rehtoreiden keskuudessa.

Jaakko Avikainen

Hannele Laakkosella on yksi lapsi Urheilupuiston koulussa ja kolme Päämajakoulussa.

Mikkeliläisen Urheilupuiston koulun noin 400 oppilasta joutuu evakkoon, kun koulu saneerataan sisäilmaongelmien takia.
Koululaisten vanhemmat saivat kuulla torstaina, että väistötiloja suunnitellaan läheisen Päämajakoulun yhteyteen. Parakkikoulun paikaksi on ehdolla koulun pysäköintipaikka ja osa liikuntakentästä. Opetukseen saatetaan käyttää myös lähiseudun muita tiloja.
Kouluremontti ja evakko herättävät kysymyksiä ja huolta sekä vanhempien että rehtoreiden keskuudessa.

Hannele Laakkonen on neljän koululaisen äiti. Vanhin opiskelee Urheilupuiston koulussa, kolme muuta Päämajakoulussa. Laakkonen kuuluu kummankin koulun vanhempien neuvottelukuntaan.
— Urheilupuistoon en aluksi aikonut mennä. Mutta kun kuulin näistä suunnitelmista, ajattelin että pakkohan se on.
Laakkosta mietityttää, miten kaikki oppilaat mahtuvat Päämajakoulun pihalle.
— Päämajakoulussa on noin 300 oppilasta ja Urheilupuiston koulussa noin 400. Missä 700 oppilasta viettää välitunnit, jos liikuntakenttäkin pienenee, ihmettelee Laakkonen.

Remontin tarvetta Laakkonen ei kyseenalaista. Hänen vanhimman lapsensa astmalääkitystä on jouduttu korjaamaan Urheilupuiston koulun sisäilmaongelmien takia.
— Mutta onko Päämajakoulu ainoa vaihtoehto? Onko koulun oltava keskustassa vai voisiko väistötiloja sijoittaa esimerkiksi Kalevankankaan koulun yhteyteen, kysyy Laakkonen.
Laakkosen lapset ovat joutuneet käymään mikkeliläisittäin harmillisen yleisen koulupolun, väistötilasta toiseen.
— Ensin oltiin Päämajakoululla vuosia remontin keskellä. Nyt on Urheilupuistossa sama vastassa, Laakkonen puuskahtaa.

Urheilupuiston koulun rehtori Susanna Savander on tyytyväinen siihen, että tämän hetken suunnitelmien mukaan saneeraus toteutetaan kerralla. Remontin keskelle ei jää ketään opiskelemaan.
— Totesin Anttolan yhtenäiskoulun rehtorina sen, ettei siitä tule mitään. Rakennuspöly on paha oireiden aiheuttaja, sanoo Savander.
Tämän hetken tiedon mukaan Urheilupuiston koululaiset siirtyvät koululta pois vaiheittain, kun väistötiloja valmistuu. Päivämäärä ei ole tiedossa. Moni muukin kysymys on vielä vailla vastausta.
— Tilanne on tullut päälle nopeasti. On selvitettävä huolellisesti, miten koulujen toiminnat nivotaan yhteen sekä se, mistä löytyvät tilat millekin opetukselle.

Väistötilaratkaisu merkitsee, että ala- ja yläkoululaiset viettävät välituntinsa samalla pihalla, joka kaiken lisäksi pienenee merkittävästi. Savanderin mielestä eri-ikäisyys ei sinänsä ole ongelma.
— Kaupungissa on useita yhtenäiskouluja, joissa tämä on arkipäivää. Mutta tarkkaa suunnittelua se vaatii, sanoo Savander.
Päämajakoulun rehtori Heikki Väätäinen tarjoaa apua naapurikoululle.
— Meitäkin on autettu kun on ollut remonttien takia myllerrystä. Mutta tarkkaan tämä pitää selvittää. Päämajakouluakin on kuunneltava, sanoo Väätäinen.

Päämajakoulun ympäristö valikoitui Urheilupuiston koululaisten evakkopaikaksi sijaintinsa takia. Keskeisen paikan lisäksi naapurissa on tiloja, joita voidaan käyttää opetukseen.
— Muutto suunnitellaan niin, että parakkeja tarvittaisiin mahdollisimman vähän, sanoo kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen Mikkelin kaupungin tilakeskuksesta.
— Ei yhtälö vielä valmis ole. Mutta tarkoituksena on käyttää parakkien lisäksi Yliopistokeskuksen tiloja sekä läheistä Puukoulua. Toki selvitetään, onko mahdollista hyödyntää Päämajakoulun tiloja. sanoo Savander.
Tilakeskus selvitti vaihtoehtoja. Väistötiloja ei haluttu sijoittaa kauas keskustasta, etteivät koulukuljetukset muodostuisi ongelmaksi. Päämajakoulu-ratkaisulla vältetään myös se, että oppilaiden tarvitsi kulkea koulupäivän aikana pitkiä matkoja opetustilasta toiseen.

Urheilupuiston koulun sisäilmaongelmien taustalla ovat vanhat rakennusmenetelmät. Vuonna 1950 valmistuneen koulun välipohjissa on käytetty kutterinpurua eristeenä sekä jätetty betonin muottilaudoitukset rakenteisiin.
Koulun sisäilmassa todetut mikrobit ovat peräisin näistä, vuosikymmenten kuluessa kostuneista ja lahonneista materiaaleista. Merkittävä tekijä on myös mineraalivilla, jota on käytetty putkien ja muiden läpivientien eristeenä.
Riskirakenteita ei ole kaikissa välipohjissa. Kaikki välipohjat joissa on samanlainen riskirakenne on kuitenkin päätetty uusia ja poistaa orgaaninen materiaali.
Urheilupuiston koulun saneeraamisesta ei ole olemassa virallista päätöstä. Korjauksen hankesuunnittelu aloitettiin elokuun lopussa. Saneeraus tulee olemaan miljoonaluokan remontti ja se alkanee aikaisintaan ensi vuonna.

Anssi Mehtälä

Anssi Mehtälä

Uusimmat uutiset