Erikoisnäyttely kertoo Blenheim-pommikonelaivueen kiivaista sotaviikoista Juvalla 80 vuotta sitten – Wehmaan kartanossa on esillä ennennäkemätöntä historia-aineistoa yksityiskodeista

Näyttelyn aattopäivän seminaarissa kerrotaan monesta näkökulmasta Juvan ja juvalaisten osallistumisesta talvisodan tapahtumiin.

SA-kuva

Bristol Blenheim I-pommikone kuvattuna Luonetjärven jäällä jatkosodan aikana. Jukajärveltä talvisodan viimeisinä viikkoina toimineet Blenheimit olivat samaa tyyppiä.
Bristol Blenheim I-pommikone kuvattuna Luonetjärven jäällä jatkosodan aikana. Jukajärveltä talvisodan viimeisinä viikkoina toimineet Blenheimit olivat samaa tyyppiä.

Juvalaisella Wehmaan kartanolla oli lyhyt mutta tärkeä rooli talvisodassa. Kartano oli sodan loppuvaiheessa Suomen ilmavoimien Lentolaivue 42:n esikunnan sijoituspaikka.

Laivueen Bristol Blenheim -pommikoneet operoivat Jukajärven jäälle sijoitetusta tukikohdasta osallistuen viimeisten sotaviikkojen ratkaisutaisteluihin.

Seminaarissa vahva asiantuntemus

Wehmaan kartanossa avautuu 19.2. näyttely "Periksi ei anneta – Juvan Blenheim-pommikoneet talvisodassa".

Näyttely esittelee sodan lopputapahtumia juvalaisesta näkökulmasta sekä kartanon elämää lentolaivueen kanssa.

– Näyttelyssä on materiaalia, jota ei ole koskaan ollut julkisesti esillä. Mukana on valokuvia ja esineitä juvalaisista yksityiskodeista sekä kirjallista materiaalia, kertoo Wehmaan kartanon asiakkuuspäällikkö Kaisa Koivunen.

Näyttelyn aattona 18.2. on Wehmaan kartanossa seminaari, jossa valaistaan Suomen ilmavoimien ja valtiojohdon toimintaa sekä juvalaisten tekemisiä talvisodassa.

Kello 13 alkavassa kaksituntisessa seminaarissa puhuvat ilmavoimien esikuntapäälikkö, prikaatikenraali Jari Mikkonen, historian professori Martti Häikiö, Juvan sotaveteraanien puheenjohtaja Esko Vuokko, Wehmaan kartanon vanhempi isäntä Nils Grotenfelt sekä kunnallisneuvos Heikki Laukkanen.

– Seminaari on herättänyt paljon kiinnostusta. Paikkoja on jäljellä enää muutamia. Tilannetta kannattaa kysyä suoraan kartanosta, vinkkaa Koivunen.

Maajoukkojen tukena Viipurinlahdella

Pommikoneet tekivät Jukajärven tukikohdasta 62 pommituslentoa.

Blenheim-pommilaivue oli Juvalla vain reilut kaksi viikkoa, mutta sillä oli merkittävä rooli talvisodan loppuhetkien torjuntataisteluissa.

Isosta-Britanniasta Jukajärvelle saapuneet 12 pommikonetta tekivät 4.3.1940 alkaen 62 pommituslentoa lähinnä Viipurinlahdelle, jossa Neuvostoliiton armeija ryhtyi massiiviseen hyökkäykseen maaliskuun alussa.

Pommikoneita käytettiin maavoimien torjuntataistelun tukemiseen.

Laivue menetti sotatoimissa yhden koneen ja kolme miehistön jäsentä kaatuneina.

Laivueen koneet ampuivat alas kolme I-16-hävittäjää. Lisäksi tilille tuli yksi epävarma pudotus.

Talvisodan päätyttyä 42. Lentolaivue siirtyi Juvalta Tikkakoskelle.

Jäätukikohta syntyi hevosvoimin

Juvan kirkonkylässä laivueen väki näkyi muutenkin kuin ilmatoiminnan kautta.

Esikunta oli Wehmaassa ja sen lentueita oli majoitettu muun muassa matkustajakoti Onnelaan sekä pappilaan. Huoltojoukkue oli Piikkilän kartanossa.

Laivueen lentokenttä oli aurattu ja jyrätty järven jäälle hevosilla. Hevosia käytettiin myös koneiden siirtämiseen kentällä.

Englantilainen pommikone

Bristol Blenheim

Blenheim I ja IV-koneita oli Suomen ilmavoimilla 97.

Suurin osa koneista rakennettiin lisenssillä Suomessa.

Miehistö: 3.

Matkalentonopeus: 300 km/h.

Pommikuorma: 525–972 kg, aseistuksena konekiväärejä.

Talvisodassa Blenheimeillä tehtiin 423 pommituslentoa, jatkosodassa noin 3 000.

Konetyyppiä käytettiin myös tiedustelutehtävissä.