Unohda omenasiiderit ja marjaliköörit – villiyrttidrinkit lähtevät maailmalle

Esedun baarimestariopiskelijat kehittivät reseptejä, joissa maistuvat rauduskoivu, mustikanvarpu ja ketunleipä.

Mari Koukkula

Esedun opiskelijoiden villiyrttidrinkit yhdistelevät metsän makuja muun muassa kuohuviiniin, kahviin ja giniin.
Esedun opiskelijoiden villiyrttidrinkit yhdistelevät metsän makuja muun muassa kuohuviiniin, kahviin ja giniin.

Esedun baarimestariopiskelijat kehittivät reseptejä, joissa maistuvat rauduskoivu, mustikanvarpu ja ketunleipä.

Suomi 100 -teemaan sopivasti uutta makua kesän juomiin haetaan nyt lähimetsästä. Näin ainakin Etelä-Savon ammattiopisto Esedulla, jossa baarimestariopiskelijat ovat loihtineet uusia drinkkireseptejä hyödyntäen paikallisia villiyrttejä.

Mari Koukkula

17434512.jpg

Vuosikurssin 16 opiskelijaa ovat kevään aikana valmistaneet erilaisiin drinkkeihin sekoitettavia siirappeja sekä yrteillä maustettuja väkevämpiä alkoholijuomia itse metsästä keräämistään ainesosista.

Tuotekehittelyn jälkeen koossa on useita reseptejä niin alkoholipitoisille kuin alkoholittomille juomille.

Idea villiyrttiprojektiin lähti baarimestarin erikoisammattitutkinnon opettajalta, Jaana Kovaselta.

— Suunnittelu alkoi jo syksyllä, tämä on meille ihan älyttömän tärkeä juttu. Meillä Suomessa on kaikki ihan käden ulottuvilla, kun viitsii vähän ottaa selvää, Kovanen kertoo.

Tarvittavat yrtit kerättiin Esedun metsäkoulun mailta Salosaaresta.

— Villiyrtit ovat jo pinnalla ruokapuolella, miksei niitä voisi siirtää juomapuolellekin, Kovanen toteaa.

Kaikki on tehty alusta asti itse. Yrttien kerääminen, puhdistaminen, uuttaminen ja keittäminen ovat vaatineet paljon vaivannäköä. Osa yrteistä on laitettu pulloon lähes sellaisenaan, osaa on jalostettu enemmän.

Parhaimman maun takaamiseksi myös yrttien kausiluonteisuus on täytynyt ottaa huomioon.

— Nyt kuusenkerkän kausi alkaa olla jo ohi, ja maku muuttuu kitkeräksi, tietää vuosikurssin opiskelija Jenni Martikainen.

Juomasekoitukset opiskelijat ovat kehittäneet yhdessä, tarkasti maistellen ja lopputulosta hioen. Kun vastaavia makuyhdistelmiä ei ole ollut aiemmin tarjolla, on ollut mahdollista leikitellä uusilla sekoituksilla vapaasti.

Esimerkiksi kallioimarre sopii mainiosti kahvipohjaiseen juomaan. Lakritsin makua muistuttavan juuren ansiosta juoman maku kehittyy vielä pitkään siemauksen jälkeenkin.

— Tämä on herättänyt ajattelemaan, miten paljon makuja luonnosta löytyykään, kertoo alan opiskelija Venla Kontio.

— Oikeaan suuntaan ollaan menossa, toteaa Jani Hyyppä, keväällä aloittaneita opiskelijoita hänkin.

Tutkinnon opettaja Jaana Kovanen toivoo, että alueen yrittäjät ymmärtäisivät paremmin luonnonvarojen mahdollisuuksia. Paikallisten ainesosien käyttäminen toisi tuotteille myös selkeän tarinan.

— Lähiyrttien käyttäminen toisi hyvin näkyväksi myös itse aluetta, Kovanen toteaa.

kia.toivanen@lansi-savo.fi