Leppä: Koronalamasta selvitään kohtuudella, jos sairasteluvaihe ei vie mahdottoman pitkään – Pitkän ajan talouslinjat puidaan vasta syksyllä

Kokenut kansanedustaja muistaa 1990-luvun alun laman, josta keskeinen oppi on se, että yrityksiä ei saa laskea kaatumaan. Kausityövoiman saatavuus on ongelma. Oppositio arvioi, että hallituksen korona-exit ei ole ihan ajan tasalla.

Heikki Saukkomaa

Pertunmaalainen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) saapui hallituksen kehysriihineuvotteluiden toiseen päivään Helsingin Säätalolle keskiviikkona.
Pertunmaalainen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) saapui hallituksen kehysriihineuvotteluiden toiseen päivään Helsingin Säätalolle keskiviikkona.

Maa- ja metsätalousministeri, kaakon vaalipiirin kansanedustaja Jari Leppä (kesk.) sanoo, että hallituksen kehysriihi meni käytännössä koronapandemian tapauksen käsittelyyn.

– Kyllä se oli koronariihi. Kyse on koronatilanteen akuutista hoidosta, ei maan talouden pitkän tähtäimen kehittämisestä.

Leppä laskee, että nämä pitemmän aikavälin talouspoliittiset linjaukset siirtyvät syksyyn.

– Talouden ison kuvan katsomisen aika on elokuun budjettiriihessä.

Hallitusohjelman pohdinta tehdään samaan aikaan.

– Se on edessä syksyllä. Nyt se ei ole ajankohtaista, kun ei vielä tiedä koronatilanteen koko kuvaa.

Leppä ei lähde spekuloimaan sillä, onko hallitusohjelmaa kirjoitettava uusiksi.

– Joiltakin osin se menee uuteen tarkasteluun, mutta nyt en arvioi sitä, mitä tehdään. Tilanne on nyt kokonaan uusi siihen verrattuna, kun hallitusohjelmaa tehtiin, vaikka siitä ei olekaan pitkä aika.

Koronan aiheuttamaa tilannetta Leppä pitää kaikin puolin poikkeuksellisena.

Plussan puolella ei ole muuta kuin se, että suomalaisella yhteiskunnalla on keskivertomaita parempi varautumiskyky kriiseihin, esimerkiksi juuri päivitetty huoltovarmuuslainsäädäntö ja omavaraisuutta.

Leppä katsoo, että Suomessa valitut ratkaisut ovat olleet onnistuneita.

– Toki joissakin asioissa on ollut parantamisen varaa, mutta ratkaisut on tehty parhaimman tiedon ja arvioinnin pohjalta.

Suomi valitsi ykköseksi terveyden suojelemisen, varsin poikkeuksellisinkin toimin. Siitä taas seurasi se, että talouden syöksy on ollut kovaa.

– Poikkeuslainsäädäntöä on käytetty ja taloudessa velkaannutaan lisää. Seuraavaksi pitää miettiä sitä, miten tilanteesta selvitään ulos.

Leppä sanoo, että Suomi "selviää kohtuudella", vaikka velkaa otetaankin lisää merkittävästi.– Velkaantumisaste ei ole hälyttävällä tasolla verrattuna muihin maihin. Velka on hallinnassa. Taustalla on hyvä taloudenpito ja viime vaalikauden aikana saanut tulokset.

Hallituksella on Lepän mukaan suunnitelma koronan vaikutusten jälkihoidosta.

Seurausvaikutukset ovat sitä helpompia, mitä nopeammin terveydenhoidon puolella edistytään ja päästään rajoitusten asteittaiseen purkamiseen.

Kova paini syntyy tulevan satokauden kausityövoiman saatavuudesta.

– Se on kriittinen kysymys. Koko maassa tarve on noin 16 000 kausityöntekijää. Ongelma on sama muuallakin Euroopassa.

Tilannetta helpottaa alkajaisiksi 1 500 vierastyöläisen saaminen maahan.

Talouden ison kuvan katsomisen aika on elokuun budjettiriihessä. — Jari Leppä

Lepän mukaan torstaina kartoitetaan ne kriittisimmät alat, jotka tarvitsevat työvoimaa.

– Tilanne ei ole helppo, sillä useista maista ei saada työvoimaa, kun rajat ovat kiinni. Tässä joudutaan toiminaan usean ministeriön kanssa yhdessä. Esimerkiksi ulkoministeriö selvittää parhaillaan sitä, voidaanko Ukrainasta tuoda kausityövoimaa.

– Uskallan olla optimistinen, että tilanne ratkeaa eduksemme. Toinen asia on sitten se, että meidän pitää seurata oman työvoimamme terveydentilaa.

Leppä on huolissaan tilojen ja elintarviketeollisuuden työntekijöiden terveydestä.

– He ovat maan bioturvallisuuden ammattilaisia.

Leppä on sen verran pitkään ollut mukana politiikassa, että hän oli tekemisissä myös 1990-luvun alun laman kanssa.

Nykytilannetta ja vanhaa lamaa Leppä ei vertailisi.

Talouden edellytykset olivat 1990-luvun alkupuolella kokonaan erilaisia. Suomi ei ollut Euroopan unionissa eikä eurossa.

– Tuon ajan lamasta voi ottaa oppia siinä, että yhtään yritystä, jolla suinkin on edellytykset toimia, ei saa päästää nurin.

– Talouden syöksy on nyt kova ja on epävarmuuksia, mutta meillä on erilaiset edellytykset selvitä. Korkotasokin on nyt nollassa.

Oppositiokansanedustaja, kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen hyväksyy osin hallituksen tukiratkaisut, mutta hienokseltaan arvostelee ratkaisujen etenemistä.

– Tukipaketti on laastari, mutta hallituksella tulisi olla riihen jälkeen selkeä suunnitelma koronan jälkihoidosta.

Häkkänen sanoo, että koronavirus ja talous kulkevat käsi kädessä.

– Kun virus on hallinnassa, jotain voi jo alkaa vapauttaa. Talouden ja työllisyyden rattaat pitää saada pyörimään, ja se on hallituksen vastuulla.

Häkkänen arvioi, että hallituksella ei kuitenkaan ole oikein kokonaisstrategiaa tilanteesta. Hän perää lisäresursseja testauksiin niin, että terveet saadaan takaisin töihin.

– Tarvitsemme hallittua palautusta tai talous joutuu todella syöksyyn. Menee joka tapauksessa pitkään ennen kuin olemme normaalissa tilassa.

Häkkänen kummastelee myös hallituksen sisäistä poliittista keskustelua.

Hän arvostelee pääministeri Sanna Marinia (sd.) siitä, että pääministerin mukaan hallitusohjelmaan ei kosketa.

Erikoista Häkkäsen mukaan on se, että hallituspuolueet pitävät kiinni sellaisista hallitusohjelman kohdista, jotka tietävät lisämenoja, esimerkiksi oppivelvollisuuden muutos.

– Viimeisten 3–4 vuoden ansiosta varautumiskyky kriisiin on parempi. Nyt ei ole nykyhallituksella oikea hetki pitää kiinni vaalilupauksistaan.