Essote oli kuntien ja kuntayhtymien vertailussa Suomen kuudenneksi edullisin palveluntuottaja — Kesäasukkaat nostavat kustannuksia

Essote arvioi, että jos palveluja tuotettaisiin kalleimman tuottajan menotasolla, euroja kuluisi vuosittain noin 40 miljoonaa enemmän.

Mari Koukkula

Essote oli kuntien ja kuntayhtymien vertailussa Suomen kuudenneksi edullisin palveluntuottaja — Kesäasukkaat nostavat kustannuksia

Essote on menotasoltaan maan kuudenneksi edullisin sote-palvelujen tuottaja.

Tieto ilmenee Kuntaliiton julkaisemasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoihin perustuvassa vertailussa, jossa on mukana 48 suurinta kuntaa ja kahdeksan kuntayhtymää. Menoja tarkasteltiin vertailukelpoisilla tiedoilla eli tarvevakioiduilla nettomenoilla asukasta kohden.

Tarvevakioitu meno tarkoittaa sitä, että erilaisella asiakaspohjalla työtä tekevät sote-toimijat asetetaan samalle viivalle.

— On aivan eri asia hoitaa ikääntyneitä monisairaita kuin nuorempia ja terveempiä asukkaita ja lukujen vertailu suora vertailu johtaa helposti harhaan, sanoo Essoten johtajaylilääkäri Jarmo J. Koski.

Essoten talousjohtaja Vesa Vestala arvioi, että jos palveluja tuotettaisiin maan kalleimman tuottajan tarvevakioidulla menotasolla, Essote käyttäisi vuosittain noin 40 miljoonaa euroa enemmän.

Kun Kuntaliitto teki vastaavan vertailun vuonna 2018, jossa oli tuolloin mukana 52 suurinta kuntaa ja kuntayhtymää, Essote oli maan neljänneksi edullisin sote-palvelujen tuottaja.

Kesäasukkaat nostavat kustannuksia

Essote on aikaisemminkin sijoittunut vastaavissa vertailuissa alle maan keskiarvon.

Tulokseen vaikuttavat kustannuksia nostavasti noin 200 000 kausittaista alueella olevaa ihmistä, joille palvelut täytyy järjestää erityisesti kesäaikaan.

— Olemme tehneet menotason alentamiseksi paljon rakenteellisia ratkaisuja. Keskussairaalan tuottavuuden parantaminen oli aloitettu jo ennen Essoteksi yhdistymistä, sanoo kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Essote on paininut viime aikoina taloutensa kanssa. Hiljattain päättyneet yt-neuvottelut johtivat noin 400 työntekijän lomautukseen.

Yt-neuvottelut johtivat lomautusten lisäksi myös pysyvään 110 henkilötyövuoden vähennykseen ensi vuoden loppuun mennessä.

Juttuun lisätty kello 12.25 tieto vuoden 2018 vastaavasta vertailusta.

Juttua korjattu kello 16.26: Muutettu termi tarvevalikoitu tarvevakioiduksi.

Kommentoidut