Suuri urakka on lopuillaan: keskiviikkona Mikkelissä juhlitaan 30-vuotiasta Karjala-tietokantaa, joka pääsee Kansallisarkiston hoiviin

Tietokanta on koottu luovutetun Karjalan väestöä koskevista vanhoista kirkonkirjatiedoista.

Mari Koukkula

Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka oli ennen nimeltään Mikkelin maakunta-arkisto. Maakunta-arkiston johtaja Tytti Voutilainen esitteli luovutettuun Karjalaan kuuluneen Antrean seurakunnan väestökirjanpitoa vuonna 2016.
Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka oli ennen nimeltään Mikkelin maakunta-arkisto. Maakunta-arkiston johtaja Tytti Voutilainen esitteli luovutettuun Karjalaan kuuluneen Antrean seurakunnan väestökirjanpitoa vuonna 2016.

Keskiviikko on Karjala-tietokantasäätiölle suuri päivä.

Silloin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikpolisalissa Mikkelissä vietetään Karjala-tietokannan 30-vuotisjuhlaa. Juhlatilaisuudessa säätiö luovuttaa tietokannan Kansallisarkiston hoitoon.

Tietokanta on koottu luovutetun Karjalan väestöä koskevista vanhoista kirkonkirjatiedoista. Säätiö perustettiin tätä tehtävää varten Mikkelissä vuonna 1990.

Nyt tietokantaan on tallennettu yhteensä noin 11 miljoonaa henkilötietuetta eli tietoja esimerkiksi ihmisten syntymästä, ripille pääsystä ja solmituista avioliitoista. Säätiö katsoo, että sen tehtävä on täytetty ja säätiön purku voidaan aloittaa ensi vuoden puolella.

— Tuntuu huikealta, että valtava urakka ollaan nyt vihdoinkin saamassa maaliin, sanoo säätiön puheenjohtaja Aki Kauranen.

— Tietokantatietojen monipuolisen käytön edistäminen on iso ja haastava tehtävä. Kansallisarkisto tulee hoitamaan tätä tehtävää parhaan kykynsä mukaan osana tutkimusprosessin ja datanhallinnan kehittämistä, kertoo Kansallisarkiston tutkimusjohtaja Päivi Happonen.

Erityisesti sukututkijoiden käytössä

Tietokantahanke sai alkunsa Mikkelin maakunta-arkiston johtajan Raimo Viikin 1980-luvulla esittämästä ideasta. Tietokantaa on rakennettu useissa projekteissa ja viimeisimpänä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin kolmivuotisessa Karjala-tietokantahankkeessa.

Ajoittain hanke on ollut vähällä tyssätä rahapulaan. Rahoittajiin kuuluvat esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen kulttuurirahasto, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, Karjalan kulttuurirahasto ja Suomen evankelisluterilainen kirkko.

Kirkonkirjojen kokoelma on digitaalisessa muodossa ja siitä voidaan hakea erilaisia tietoja. Tietokannasta on ollut hyötyä etenkin sukututkijoille.

Ammattikorkeakoululla keskiviikkona kello 15 järjestettävä juhlatilaisuus on avoin kaikille.

Uusimmat uutiset