Kurjat tiet rääkkäävät autoja — Mikkelin katsastusasemilla ja korjaamoilla arvioidaan osan autojen vioista aiheutuvan heikkokuntoisista teistä

Käytännön autoasiantuntijat näkevät päivittäin sen, mitä heikko tiestö merkitsee Suomen autoille. Katsastustilastot eivät havaintoa vahvista eivätkä kumoa.

Vesa Vuorela

Alemman tieverkon rapistuminen etenee uusintapäällystyksestä huolimatta. Ely-keskuksen mukaan Itä-Suomen päällystetyistä teistä huonokuntoisia oli viime vuoden lopulla 13 prosenttia.

Määräaikaishuollossa huomattiin, että autoni takajousi oli poikki. Asiakaspalvelun työntekijä kertoi, että viime aikoina jousia on jouduttu vaihtamaan usein. Oman autoni jousen katkeamiseen on luultavasti osasyynä ajokin korkea 11 vuoden ikä, mutta rikkoutuneita jousia löytyy uudemmistakin autoista.

Etelä-Savon katsastuksen vastuukatsastaja Jarno Kohonen sanoo suoraan, että teiden huono kunto näkyy katsastusasemalla lisääntyneinä alustavikoina.
Kohosen mukaan kuoppaiset tiet pistävät koville erityisesti pyöräntuennat, renkaat ja vanteet.
— Oikeastaan kaikki ne osat, joilla tie välittyy autoon.
Erityisen petollisia ovat Kohosen mukaan viime vuosina alemmalla tieverkolla lisääntyneet teräväreunaiset kuopat, joilla on syvyyttä 10 tai jopa 15 senttiä.
— Iskunvaimentimet ja jouset saavat kuopissa erittäin teräviä iskuja.

Autotekniikan kehitys ja markkinamiehet ovat tuottaneet myös sellaisia teknisiä ratkaisuja, jotka eivät toimi Suomen teillä hyvin. Tällaisia ovat uusissa autoissa yleistyneet matalaprofiiliset renkaat.
— Siinähän on kysymys siitä, kuinka paljon kumia on vanteen päällä. Suurempi ilmamäärä tekee renkaasta joustavamman ja ottaa vastaan osan iskusta.
Moottoripyörällä paljon ajava Kohonen on vakuuttunut alemman tieverkon rapistumisesta.
— Moottoripyöräilijälle ja mopoilijalle vaaralliset pituussuuntaiset halkeamat ovat nekin lisääntyneet.

Käytännön vinkkinä Kohonen neuvoo ajamaan pienemmillä nopeuksilla ja kiertämään kuoppia. Nämä talonpoikaisjärjen mukaiset neuvot tahtovat Kohosen mukaan kiireisessä elämänmenossa monelta unohtua, ja kuljettajat ottavat turhia riskejä auton rikkoutumisesta.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin valtakunnallisista katsastustilastoista ei löydy tilastollista todistusaineistoa siitä, että heikot tiet rikkoisivat autojen tekniikkaa.
— Suurin osa autoista alkaa olla Kehä kolmosen sisällä, missä tiet ovat paremmassa kunnossa. Tilastossa painottuvat nämä etelän autot, ja tästä syystä tilastot vääristyvät. Ruuhka-Suomen ulkopuolella tilanne on toinen.
Kohonen myöntää, että suurempien liikennemäärien alueilla teiden pitääkin olla paremmassa kunnossa.
— Mutta kyllä sitä rahaa pitäisi välistä saada tänne meidänkin teille.
Karikon Autohuolto Oy:n korjaamopäällikön Perttu Pullisen mukaan heikkokuntoisilla teillä on todennäköisesti vaikutusta autojen kuntoon ja kestävyyteen.
— Mutta vaikea siitä on mitään täsmällistä sanoa.
Autojen tekniikka on viime vuosina kehittynyt suuntaan, joka ei välttämättä sovellu huonoille teille. Maavaraltaan entistä matalampien autojen kanssa saattaa joutua ongelmiin ainakin mökkiteillä.
Pullisen mukaan teiden heikentynyt kunto saattaa olla yksi syy citymaasturien suosion kasvuun.

Suomen tiet
paljastavat autojen
lastentaudit

Katsastustilastoista ei saa vahvistusta väitteelle, että teiden huono kunto aiheuttaisi merkittävästi autojen rikkoutumisia. Toisaalta eivät tilastot väitettä kumoakaan.
Liikenneturvallisuusvirasto Trafin johtava asiantuntija Otto Lahti sanoo, että asian selvittäminen vaatisi esimerkiksi saksalaisten ja suomalaisten katsastustilastojen vertailemista.
— Silloin voisi vertailla samojen automallien vikatyyppejä. Se saattaisi kertoa, ovatko tietyt alustaviat yleisempiä Suomessa.
Vertailun luotettavuutta heikentäisi katsastuskäytäntöjen erilaisuus ei maissa. Vaikka katsastuksen tekniset vaatimukset olisivat samanlaiset, niin joissakin kulttuureissa hylky saattaa tulla toista helpommin.
Suoria päätelmiä teiden vaikutuksista ei voisi tehdä senkään vuoksi, että myös Suomen ilmasto-olosuhteet asettavat autoille ankarampia vaatimuksia.

Lahden mukaan Suomen autoiluolojen ankaruuden vuoksi uusien automallien mahdolliset lastentaudit ilmenevät yleensä ensimmäisenä juuri Suomessa.
Pitkien etäisyyksien vuoksi Suomessa ajokilometrejä kertyy keskimäärin enemmän kuin muualla Euroopassa.
Mutkistavana tekijänä vertailussa olisi myös se, kuinka tunnollisesti autonomistajat teettävät huoltoja.
Uusien autojen pitkien takuiden edellytyksenä on huolto-ohjelmien noudattaminen. Osittain tästä syystä ensikatsastuksen kolmen vuoden ikäisissä autoissa on aikaisempaa vähemmän vikoja. Samoin viisi vuotta vanhojen autojen vikamäärät ovat alhaisempia kuin aiemmin. Sen jälkeen vikamäärät alkavat nopeasti kohota.
Tämä kahtiajako on jyrkentynyt viime vuosina.
— Vanhan auton omistajat eivät teetä huoltoja säännöllisesti, vaikka kunnossa pysyäkseen juuri vanhentuneet autot vaatisivat tarkkaa huoltamista.
Alemman tieverkon rapistuminen etenee uusintapäällystyksestä huolimatta. Ely-keskuksen mukaan Itä-Suomen päällystetyistä teistä huonokuntoisia oli viime vuoden lopulla 13 prosenttia.