Siilot saivat purkuluvan— Mylly ja siilot puretaan kuitenkin vasta sitten, kun investointiratkaisu on olemassa

Mikkeli varautuu siilotontin rakennusten purkamiseen. Neuvottelut investorien kanssa jatkuvat. Siilokulmauksen purkukulut kaikkine lisätöineen liikkuvat miljoonan euron tienoilla.

Vesa Vuorela

Mikkelin kaupunki on saanut purkuluvan valssimyllylle ja siilotorneille. Purkaminen on kuitenkin kiinni siitä, mitä investointiratkaisuja siilotontilla tehdään. Ihan heti ei pureta mitään.
Mikkelin kaupunki on saanut purkuluvan valssimyllylle ja siilotorneille. Purkaminen on kuitenkin kiinni siitä, mitä investointiratkaisuja siilotontilla tehdään. Ihan heti ei pureta mitään.


Mikkelin Mannerheimintien valssimyllylle ja siiloille on myönnetty purkulupa.
Kaupungin rakennusvalvonta kuulutti lupapäätöksen maanantaina. Lupaa haki kiinteistön omistaja eli Mikkelin kaupunki.


Aivan heti siilokulmaus ei kuitenkaan katoa Mannerheimintien miljööstä.
Purkulupa pitää ensin saada muodollisesti lainvoimaiseksi, eikä päätöstä ole siitä, kuka tai milloin siilot ja mylly puretaan.

Kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä sanoo, että ensin varmistetaan purkuluvan lainavoimaisuus ja vaikka lupa olisikin, siilokulmausta ei pureta ennen kuin on varmuudella tiedossa koko kulmauksen investointiratkaisu.


Siilokulmausta ei ryhdytä purkamaan kaiken varalta vain odottamaan investointia ja rakentamispäätöksiä.
Marssijärjestys on se, että ensin neuvotellaan mahdollisten investorien kanssa uudisrakentamisesta ja käsitellään asia loppuun saakka kaupungin poliittisessa päätöksenteossa, käytännössä siis valtuustosalissa.
Sen jälkeen vasta katsotaan sitä, kuka purkaa ja milloin.

Purkaja ratkeaa neuvotteluvaiheessa

Kaupungin tilapalvelut on valmistellut purkuasiaa hakemalla rakennusvalvonnasta purkuluvan sekä kartoittanut tontin haitta-aineita, vanhoja rakenteita ja pilaantuneita maa-aineksia.
Kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen sanoo, että purkuluvan saaminen on siten vasta esteiden poistamista tulevilta hankkeilta.


Riihelän mukaan etenemismalleja on kaksi, eli joko kaupunki purkaa rakennukset tai purkaja on se, joka rakentaa tontille.
Hänen mukaansa tämä on neuvottelukysymys, joka ratkaistaan, kun neuvotellaan investorien kanssa.

Siilokulmauksen rakentamisesta kaupunki on neuvotellut valtakunnallisen hoiva-alan yhtiön Esperi Caren sekä mikkeliläisen rakennusliikkeen JL Rakentajat Oy:n kanssa.
Esperi Care suunnittelee siilotontille mittavaa palvelutaloa. JL Rakentajilla on optio kahden asuinkerrostalon rakentamiseen. Toinen taloista korvaisi siilotornit, toinen sijoittuisi enemmän Raatihuoneenkadun varrelle.
Lisäksi molemmat toteuttavat yhdessä pysäköintilaitoksen siilotontille.


Sekä hoivayhtiö että rakennusliike on aiemmin todenneet, että ne ovat edelleen siilokulmauksen prosessissa mukana. Riihelä vahvistaa tämän.
— Kaupunginhallitus antoi tehtäväksi neuvotella osapuolten kanssa ja näin on toimittu ja haettu ratkaisua, sanoo Riihelä.

Etenemismalli ennen keskikesää

Riihelän mukaan neuvottelut ovat kesken. Ne jatkuvat tässä kevään kuluessa.
— Mahdollisesti ennen kesälomavaihetta voitaisiin saada esitys nähtäville.
Neuvotteluissa puidaan ennen muuta rakennusoikeuden määrää ja rakennusoikeuden hintaa siltä pohjalta, mitä kulmauksen asemakaava mahdollistaa.
Tähän kokonaisuuteen sovitellaan myös se, miten toimitaan nykyisten rakennusten purkamisessa.
— Se on sitten neuvottelukysymys, sanoo Riihelä.

Purkukustannukset liikkuvat miljoonan euron tienoilla. — Jouni Riihelä

Varsin selvää on se, että ihan äkkiä siiloja ei kukaan ole kaatamassa.
Sen sijaan on selvää, että aikanaan purkaminen on iso työ, joka maksaa paljon.
Rakennukset, ennen muuta siilotornit, pitää viipaloida paikallaan ja lajitella purkujäte.


Purkamisen hinnasta on alustava arvio. Riihelä sanoo, että kun lasketaan mukaan pilaantuneiden maa-ainesten ja tontin vanhojen rakennusten jäänteiden siivoamiset, purkukustannukset liikkuvat miljoonan euron tienoilla.
— Jos aikanaan käy niin, että purkaja on kiinteistön omistaja eli kaupunki itse, purkaminen kilpailutetaan, sanoo Riihelä.