Istumisen haitoista pääseminen vaatii asennemuutosta koko yhteiskunnalta — Iskävartalo-podcastin 6. jaksossa tarkastellaan terveyttä myös aivojen näkökulmasta

Juha Rika

Istumisen haitoista pääseminen vaatii asennemuutosta koko yhteiskunnalta — Iskävartalo-podcastin 6. jaksossa tarkastellaan terveyttä myös aivojen näkökulmasta

Tee itsellesi palvelus ja lähde kävelylle samalla kun kuuntelet uutta Iskävartalo-podcastin jaksoa. Tai haravoimaan, kuntosalille tai pyöräilemään.

Vältä kuitenkin sohvalla makoilua tai nojatuolissa rötköttämistä.

Istuminen tappaa, se on tiedetty jo vuosikausien ajan.

Vastapalloon voisi laukaista, että elämä tappaa. Sekin on totta, mutta pitkästä ja terveellisestä elämästä haaveilevan kannattaa vältellä tai ainakin tauottaa passiivista oleilua.

Iskävartalo-podcastin 6. jaksossa vieraina ovat liikuntatieteiden tohtorit Arto Pesola ja Susanne Kumpulainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululta (Xamk).

Vesa Vuorela

Arto Pesola ja Susanne Kumpulainen tekevät tutkimustyötä Xamkin Active Life Labissa Mikkelissä.
Arto Pesola ja Susanne Kumpulainen tekevät tutkimustyötä Xamkin Active Life Labissa Mikkelissä.

Pesola on perehtynyt työssään ja väitöskirjassaan erityisesti istumisen haittojen tutkimiseen ja siihen, miten noita haittoja voidaan ehkäistä.

Pesolan mukaan tutkimukset kertovat, että yli kahdeksan tuntia päivittäistä istumista tietää isossa mittakaavassa aineenvaihduntasairauksien riskin nousemista. Tällaisiin sairauksiin lukeutuu esimerkiksi kakkostyypin diabetes.

Liian istumisen syntilistaan kuuluu myös muun muassa verenpaineen nouseminen.
Onneksi istumisen haittoja voi myös kumota.

— Jos harrastaa tunnin reipasta, kovatehoista liikuntaa joka päivä, istumisen haitallisuus ei enää näy, Pesola sanoo.

Liikunnan ohella toinen tärkeä tapa istumisen haittojen ehkäisemiseen on aktiivisten taukojen pitäminen säännöllisin väliajoin.

Pesolan mukaan aktiivisuuteen kannustava työ- ja opiskeluympäristö on tärkeässä roolissa kansanterveyden edistämisessä.

Susanne Kumpulainen on aivotutkija, joka on perehtynyt muun muassa aivojen plastisuuteen eli muovautumiseen. 30-vuotiaasta lähtien ihminen alkaa menettää plastisuuttaan, mikä huonontaa esimerkiksi oppimiskykyä.

Aivojen toimintakyvyn ylläpitämiseksi liikunta on Kumpulaisen mukaan tärkeä lääke. Yksi liikuntamuoto ylitse muiden on Kumpulaisen mielestä tanssiminen.

— Tanssissa aivot ovat hyvässä käytössä. Siinä yhdistyvät kognitiokyvyn, muistamisen ja motoristen taitojen kehittäminen, Kumpulainen suosittelee.

Kuuntele lisää kullanarvoisia terveysvinkkejä Iskävartalo-podcastin 6. jaksosta.

Kuuntele ja tilaa Spotifyssa.

Kuuntele ja tilaa Applen podcast-sovelluksessa.

Kuuntele ja tilaa Googlen podcast-sovelluksessa.

Näin kuuntelet podcastia Iskävartalo-1.jpgNäin kuuntelet podcastia Iskävartalo-2.jpg