Vierasveneilijät eivät karsasta kapeikkoreittiä Mikkelin satamaan – 115-vuotias Mikkelin Pursiseura toivoisi kotisatamaansa parempia palveluja ja opasteita

Purjehdus: MPS:n Lamposaaren tukikohta ottaa ehkä jo tänä kesänä vastaan myös vieraita.

Jaakko Avikainen

Mikkelin Pursiseuran Risto Blomquist (vas.) ja Teuvo Särkkä (oik.) katsastivat Mikkelin satamaa Mikkelin kaupungin yhdyskuntateknikko Olli Hornin kanssa.
Mikkelin Pursiseuran Risto Blomquist (vas.) ja Teuvo Särkkä (oik.) katsastivat Mikkelin satamaa Mikkelin kaupungin yhdyskuntateknikko Olli Hornin kanssa.

Mikkelin satamaa moititaan usein pussinperäksi, jonne on tylsä veneillä kapeita vesireittejä pitkin.

Näin ainakin, jos kysytään paikalliselta veneilijäväeltä. Jos kommentoija tulee muualta, näkökulma muuttuu.

– Moni vierasveneilijä sanoo, että reitti Louhivedeltä Mikkeliin on kaunis ja mielenkiintoinen.

– Kapealla väylällä on kapeita salmia kuten Pyörä- ja Juurisalmi sekä Siikasalmen kanava, kauniisti rakennettuja rantoja ja hienoja kallioita. Myös Kirkonvarkauden uusi asuntoalue näyttää vesiltä katsottuna upealta, sanoo Mikkelin Pursiseuran kommodori Teuvo Särkkä.

Särkän mukaan kapeikkoreitti saa kehuja myös turvallisuutensa takia.

– Veneilijät sanovat, että pienellä ja hitaallakin aluksella uskaltaa lähteä vesille, kun ei tarvitse varoa suurten selkien aallokkoja. Hätätilanteessa on rantautumismahdollisuus lähellä, Särkkä sanoo.

Mikkelin satama ottaa veneilijät kohtuuhyvin vastaan. Perusasiat ovat kunnossa. 115-vuotiaan Mikkelin Pursiseuran väki toivoisi kuitenkin pieniä kohennuksia.

– Tankkausmahdollisuus löytyy ja suihkut ja pesukoneetkin satamatoimiston yhteydessä. Mutta aika karuthan ne ovat, Särkkä sanoo.

Kommodorin mukaan sataman viihtyvyys ei vaatisi kovin suuria parannuksia.

– Sataman sijaintia ei voi muuttaa. Mutta elävämmäksi sitä saataisiin, jos siellä olisi enemmän ihmisiä.

– Voisiko satamakioskin taakse vaikka rakentaa katetun terassin nykyisten vierasvenepaikkojen tilalle? Se olisi hieno oleskelupaikka.

– Rauhallinen, ainakin kymmenpaikkainen yöpymislaituri olisi myös tervetullut. Sen voisi sijoittaa pohjoiselle ponttonilaiturille, Särkkä visioi.

Kohennettavaa olisi Särkän mielestä myös sataman ja kaupungin ydinkeskustan yhdistämisessä.

– Satamaan saapuvalle olisi hyvä kertoa vielä nykyistä selkeämmin, miten keskustaan pääsee. Jonkinlainen "portti torille" satamassa olisi hyvä olla ja torin suunnalla samantyylinen opaste satamaan.

– Voisi miettiä myös kuljetuspalveluja, vaikka jotain riksakyytiä sataman ja keskustan välille, Särkkä tuumii.

MPS on vuokrannut Lamposaaren kaupungilta vuoteen 2028 saakka.

Sataman vanhat makasiinirakennukset mainitaan usein fyysisenä, näkymää rajoittavana rajana rautatieaseman ja sataman välissä.

– Suojeltu tullikamarirakennus on hieno. Sillä on ehdottomasti paikka satamassa, samoin viereisellä rakennuksella.

– Makasiinit joutaisivat pois. Mahtaako niillä olla isompaa historiallista arvoa. Kunnolla ne ainakin pitäisi saneerata, jos ne aiotaan säilyttää, Särkkä sanoo.

Satamakatselmuksella mukana kävelevä Mikkelin kaupungin yhdyskuntateknikko Olli Horn ei torppaa Särkän ideointia, mutta toteaa, että satamapalvelujen isompi kehittäminen on kiinni koko satama-alueen tulevaisuudesta.

– Kaikki riippuu kaavaratkaisuista. Pieniä, kohtuuhintaisia parannuksia on ehkä mahdollista tehdä, mutta kustannukset ratkaisevat.

– Vierasvenelaiturissa pitää olla sähkö- ja vesiliittymät. Silloin puhutaan vähintään kymmenien tuhansien investoinneista, Horn sanoo.

Särkän mukaan Mikkelin Pursiseuralla ja kaupungilla on hyvä keskusteluyhteys.

– Toivomme, että sataman tulevassa kaavoituksessa voisimme kertoa näkemyksiämme, Särkkä huomauttaa.

Juhlavuonna Mikkelin Pursiseura keskittyy jäsenhankintaan.

– Jäseneksi pääsee nyt puoleen hintaan. Hankinta on onnistunut hyvin. Jäsenmäärä on nyt noin 400, Särkkä sanoo.

Iso projekti on Lamposaaren tukikohta. MPS on vuokrannut Lamposaaren kaupungilta vuoteen 2028 saakka.

– Siitä on tarkoitus tehdä pursiseurojen yhteiskäytössä oleva tukikohta. Mahdollisesti vieraita voidaan ottaa vastaan jo tänä kesänä, kertoo saaritukikohdan isännöinnistä vastaava Risto Blomquist.

Lamposaaressa on päärakennus, jota voidaan käyttää koulutustilana. Siinä voi myös yöpyä ja laittaa ruokaa. Neljän hehtaarin saaren eteläpäässä on rantasauna ja kaksi neljän hengen nukkuma-aittaa.

– Kunnostus on kesken, joten vielä Lamposaarta ei päästä avaamaan. Toivottavasti kuitenkin pian, Blomquist sanoo.

Lamposaaren suojelurakennus siirrettiin alun perin Naisvuorelta nykyisen vesitornin tieltä vuonna 1911. Rakennus ja saari ovat palvelleet monenlaisessa virkistyskäytössä.

Tällä hetkellä saari on Mikkelin Pursiseuran yksityiskäytössä.