Nyrkkeilijälle neljä vuotta vankeutta todistajan törkeästä pahoinpitelystä

Oikeus katsoi pahoinpitelyn törkeäksi muun muassa kostomotiivin vuoksi ja siksi, että ammattinyrkkeilijällä oli erityinen kyky voimakkaaseen väkivallan käyttöön.

Jasmine Kousa

Etelä-Savon käräjäoikeus antaa asiassa tuomion 11. syyskuuta.
Etelä-Savon käräjäoikeus antaa asiassa tuomion 11. syyskuuta.

Etelä-Savon käräjäoikeus on tuominnut Seppo Rainer Olavi Hagertin, 26, neljäksi vuodeksi vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä.
Oikeus tuomitsi törkeästä pahoinpitelystä myös Juha Topias Rautiaisen, 29. Rautiaisen saama neljän vuoden ja kahden kuukauden vankeustuomio pitää sisällään rangaistuksen myös yhdestätoista pienemmästä rikoksesta.

Pahoinpitely tapahtui Mikkelissä helmikuussa 2017. Uhri oli todistajana aiemmassa rikosjutussa, jossa Rautiainen oli epäiltynä. Kaksikko kohtasi miehen pahoinpitelyiltana sattumalta ravintola Vaakunassa.
Rautiainen oli jo aiemmin pyytänyt puhelimitse miestä muuttamaan esitutkintakertomustaan. Hän pyysi samaa tapahtumailtana uudestaan ravintolan ulkopuolella, jolloin mies kieltäytyi.
Tämän jälkeen perässä saapunut Hagert löi uhria nyrkillä leukaan. Pahoinpitely jatkui Rautiaisen autossa Mannerheimintien varressa ja auton ulkopuolella.
Hagert löi uhria erittäin voimakkaasti nyrkillä muun muassa kasvoihin ja potki tätä pään ja ylävartalon alueelle.
Rautiainen osallistui pahoinpitelyyn pitämällä uhria kiinni ja kiskomalla tämän autosta.

Pahoinpitely aiheutti uhrille kivun ja säryn lisäksi muun muassa useita murtumia kasvojen luihin. Alaleuan avomurtuma vaati usean viikon mittaisen kiskotushoidon ja pehmeän ruokavalion.
Haastehakemuksessa mainittiin vammojen vaatineen myös leikkaushoitoa, mutta uhrin ilmoituksen mukaan tämä liittyi ainoastaan kyseiseen kiskotushoitoon.
Uhrille ei jäänyt pahoinpitelystä pysyviä vammoja.

Rautiaisen mukaan väkivaltaa ei ollut suunniteltu ja Hagertin lyönnit tulivat hänelle yllätyksenä. Hagert puolestaan myönsi lyömisen ja potkimisen, mutta hänen mukaansa teko johtui voimakkaan humalan aiheuttamasta päähänpistosta.
Käräjäoikeus piti kuitenkin selvänä, että teko oli toteutettu yhteisymmärryksessä, ja että sen motiivina oli kostaa uhrin aiempi todistajanlausunto.
Oikeus katsoi pahoinpitelyn törkeäksi muun muassa kostomotiivin vuoksi ja siksi, että Hagertilla ammattinyrkkeilijänä oli erityinen kyky voimakkaaseen väkivallan käyttöön. Pahoinpitelystä koituneet vammat olisivat myös potentiaalisesti voineet johtaa hengen menetykseen.
Teon hengenvaarallisuus ja kostotarkoitus vaikuttivat myös vankeustuomion pituuteen. Oikeuden mukaan ”missään yhteiskunnassa ei ole ole varaa väheksyä todistajiin kohdistuvaa uhkaa tai todistajiin kohdistuvia kostoja”.

Hagert vetosi rangaistuksen lieventämiseksi siihen, että hän menetti tapahtuman johdosta ammattinyrkkeilijälisenssinsä ja sen johdosta ammattinsa, ja että tapaus myös levisi yleisön tietoisuuteen vaikeuttaen hänen elämäänsä.
Oikeus kuitenkin katsoi, ettei asiassa ole rangaistusta alentavia lieventämis- tai kohtuullistamisperusteita.
Oikeus hylkäsi Hagertiin kohdistuneen syytteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tai toissijaisesti laittomasta uhkauksesta. Oikeus ei pitänyt Hagertin poliisimieheen kohdistamaa uhkausta vakavasti otettavana.

Oikeus määräsi Hagertin ja Rautiaisen maksamaan pahoinpitelyn uhrille yhteensä 7 500 euroa korvauksia.
Hagertin ja Rautiaisen on myös korvattava Kansaneläkelaitokselle noin 1 100 euroa Kelan miehelle maksamista sairauspäivärahoista.
Oikeus määräsi molemmat tuomitut vangittavaksi ja passitettavaksi Mikkelin vankilaan.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Osallistu keskusteluun

Länsi-Savo