Kunnat aprikoivat vaihtoehtoa ruotsille — Pieksämäki hakee kokeiluun, Mikkeli ja Juva harkitsevat

Kielikokeiluun pääsee koko maassa korkeintaan 2 200 koululaista. Suurta innostusta kokeiluun osallistuminen ei kunnissa herätä.

Vesa Vuorela

Mikkelin Lyseon koulun oppilaat Eetu Putkonen, Oskari Vuori, Tinka 
Larnos ja Aino Markonsalo arvioivat, kuinka hyödyllisenä he pitävät 
ruotsin opiskelua asteikolla yhdestä viiteen. Ykkönen tarkoittaa ei lainkaan
 hyödyllistä ja vitonen erittäin hyödyllistä.
Mikkelin Lyseon koulun oppilaat Eetu Putkonen, Oskari Vuori, Tinka Larnos ja Aino Markonsalo arvioivat, kuinka hyödyllisenä he pitävät ruotsin opiskelua asteikolla yhdestä viiteen. Ykkönen tarkoittaa ei lainkaan hyödyllistä ja vitonen erittäin hyödyllistä.

Pakollisen ruotsin vaihtaminen johonkin muuhun kieleen on ensi syksynä mahdollista niille kuudesluokkalaisille, joiden koulut osallistuvat kielikokeiluun.

Haastattelemamme neljä Mikkelin Lyseon koulun yhdeksäsluokkalaista olisivat valinneet ruotsin, vaikka vaihtoehtona olisi ollut jokin muu kieli. He aloittivat ruotsin seitsemännellä luokalla silloisen opetussuunnitelman mukaisesti.

— Kun Suomi on kaksikielinen maa, onko mitään järkee valita joku muu kieli, Tinka Larnos kysyy.

Larnos on suunnitellut pyrkivänsä opiskelemaan kaksoistutkintoa ja pitää todennäköisenä, että tulevassa ammatissa vaaditaan ruotsin taitoa.
Samaa mieltä on Aino Markonsalo, joka on miettinyt lähihoitaja- tai merkonomikoulutukseen hakemista.

Myös Oskari Vuori ja Eetu Putkonen olisivat valinneet ruotsin. Kumpikin suunnittelee jatkavansa ammattikouluun.
— Ei ruotsi kyllä mikään lempiaine ole, Putkonen huomauttaa.

Kunnissa tehdään lähiaikoina päätöksiä siitä, haetaanko kokeiluun vai ei. Joissakin kunnissa asia ratkaistaan virkamiespäätöksellä, toisissa kokeiluun hakemisesta päätetään lautakunnassa.

 Kun Suomi on kaksikielinen maa, onko mitään järkee valita joku muu kieli? - Tinka Larnos

Pieksämäki haluaa monipuolistaa tarjontaa

Pieksämäellä opetuslautakunta päätti, että kaupunki hakee kielikokeiluun. Perussuomalaiset olivat tehneet asiasta valtuustoaloitteen.
— Ilman aloitettakin asia olisi käsitelty lautakunnassa, kertoo sivistystoimenjohtaja Timo Tarkiainen.

Yksimielisesti tehdyn päätöksen perusteena on Tarkiaisen mukaan halu monipuolistaa kielitarjontaa.

Pieksämäellä kokeilu tapahtuisi Kontiopuiston koulussa, missä ruotsin tilalle tarjottaisiin venäjää. Lautakunta asetti tämän kuudennella luokalla alkavan venäjän ryhmän vähimmäiskooksi 12 oppilasta.

Kokeilun toteutuessa kaupungin muista kouluista voi hakeutua opiskelemaan venäjää Kontiopuiston kouluun.

Ruotsin opetus järjestetään Kontiopuiston koulussa jatkossakin niille oppilaille, jotka eivät kokeiluun lähde. Tätä edellytetään kokeilun mahdollistavassa laissa.
Lain mukaan kokeiluun osallistuva oppilas voi saada lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa vapautuksen ruotsin opiskelusta.

Pieksämäki hakee mukaan kokeiluun, mutta varmaa siihen pääseminen ei ole. Koko maassa kokeiluun voi osallistua 2 200 oppilasta.

Juva selvittää huoltajien kiinnostuksen

Juvalla on jätetty asiasta valtuustoaloite ja kokeiluun hakeutuminen viedään hyvinvointilautakunnan päätettäväksi.

Sivistysjohtaja Anne Haakanan mukaan Juvalla tehdään kysely viidesluokkalaisten huoltajille kiinnostuksesta osallistua kokeiluun. Samalla kysytään, mikä kieli kiinnostaisi ruotsin vaihtoehtona.

Mikkelissä valmistelu kesken

Mikkelissä asiasta päättää kasvatus- ja opetuslautakunta. Perusopetuksen kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen ei halua kertoa sitä, onko Mikkelissä kokeilusta kiinnostuneita kouluja tai selvitetäänkö huoltajilta sitä, haluaisivatko he lapsiensa osallistuvan kokeiluun.
— Tämä asia on meillä valmistelussa ja kesken, Manninen sanoo.

Mikkelin opetuslautakunta päättää asiasta 22. helmikuuta, päivää ennen kuin mahdollinen hakemus Opetushallitukselle pitää jättää.

Kokeilu helpompaa suurissa kunnissa

Mäntyharjun sivistysjohtajan Suvi Pirnes-Toivosen mukaan kunta ei todennäköisesti hae kokeiluun.
— Järjestelyt olisivat kohtuullisen hankalat pienessä kunnassa. Pakollinen ruotsi ei ole meillä myöskään aiheuttanut voimakasta keskustelua.

Mäntyharjussa moni aloittaa vapaaehtoisen toisen vieraan kielen neljännellä luokalla. Pirnes-Toivonen kertoo yhdeksi kokeilun ongelmaksi sen, ettei kuudennella luokalla aloitettavan ruotsin tilalle voi valita sitä kieltä, jonka on vapaaehtoisena jo neljännellä aloittanut.

Toinen ongelma on se, että kokeilu toteutetaan koulukohtaisesti.
— Nämä yhdessä rajoittavat kokeiluun mahdollisesti lähtevää oppilasmäärää ja pienentävät valittavien kielten määrää. Seurauksena voi olla hyvin pieniä opetusryhmiä, koska ruotsin opetus on edelleen taattava sitä haluaville.

Muutkin pienten kuntien opetustoimesta vastaavat viranhaltijat perustelevat päätöstä olla osallistumatta kokeiluun pienillä oppilasmäärillä ja siten pieniksi jäävillä kielten ryhmillä.

Mäntyharjun tapaan Kangasniemi, Hirvensalmi, Pertunmaa ja Puumala eivät hae kokeiluun.

Kokeilu hankaloittaa jatko-opintoja

Kielikokeilu ei ole kunnissa herättänyt suurta innostusta, kertoo Opetushallituksen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen päällikkö Ulla Laine.

Kunnat ovat jo uusineet kieliohjelmiaan. Tarjonta on monipuolistunut ja opetuksen aloittamisikää on useissa kunnissa laskettu. Nyt halutaan keskittyä näiden uudistusten toteuttamiseen.

Laine arvioi monien vanhempien myös tiedostaneen, että ruotsista luopuminen voi vaikeuttaa jatko-opiskelua. Kokeilussa ruotsin voi vaihtaa peruskoulussa muuhun kieleen, ja oppilas voidaan myöhemmin vapauttaa ruotsista lukiossa tai ammattiopinnoissa.

Lainsäädäntö korkeakoulututkintojen ja virkojen kelpoisuusvaatimusten osalta ei kuitenkaan muutu.
— Moni ehkä miettii, että entäpä jos lapsi haluaa yliopistoon tai valtion tai kunnan virkaan.

Kokeiluun osallistuneita on pyrittävä tukemaan, jos he aloittavat ruotsin opiskelun vasta yliopistossa. Tuen järjestämiseen ei kuitenkaan ole velvoitetta.
— Mitään lupausta tuesta ei laissa anneta.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset