Päämajasymposiumin Mannerheim-luennolla käsiteltiin maailman vesien tulevaisuutta ja ilmastonmuutosta — Ratkaisu vesien saastumiseen saattaa löytyä vaikka Mikkelistä

Mannerheim-luennon piti tänä vuonna kemian professori Mika Sillanpää. Aiheina olivat puhdas vesi ja ilmastonmuutos.

Vesa Vuorela

Kemian professori Mika Sillanpää on Suomen ainoa insinööritieteiden tutkija, joka löytyy maailman viitatuimpien tutkijoiden listalta.
Kemian professori Mika Sillanpää on Suomen ainoa insinööritieteiden tutkija, joka löytyy maailman viitatuimpien tutkijoiden listalta.

Ainoastaan prosentti maailman vesivarannoista on ihmiselle helposti käytettävässä muodossa, toteaa kemian professori Mika Sillanpää.

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston Mikkelissä sijaitsevan vihreän kemian osaston johtaja Sillanpää piti keskiviikkona Mikkelissä Päämajasymposiumissa perinteisen Mannerheim-luennon.

Sillanpään luennon aiheena oli puhtaan veden merkitys maapallon tulevaisuudelle. Sillanpään mukaan esimerkiksi Mikkelissä tehtävällä jätevedenpuhdistustutkimuksella on tulevaisuudessa tärkeä rooli.

Maapallon väestön ennustetaan kasvavan vuosisadan loppuun mennessä 11,2 miljardiin. Samaan aikaa vedenkulutus henkeä kohti kasvaa vielä tätäkin nopeammin. Tällä hetkellä maailman jätevedestä käsitellään noin 80 prosenttia.

— On selvää, että myös jätevesien määrä tulee kasvamaan. Jos jätevesiä ei käsitellä, niin vesistöjen pilaantuminen tulee väistämättä jatkumaan, sanoo Sillanpää.

Kun saastuneen veden määrä kasvaa ja ilmaston lämpeneminen aiheuttaa kuivuutta köyhille alueille, on vääjäämätöntä, että puhtaan veden puute tulee aiheuttamaan turvallisuusuhkia.

Selkärankaiset ovat vähentyneet 60 prosenttia

Sillanpään puheen jälkeen kuultiin WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin ja Maailman ilmatieteiden järjestön pääsihteerin Petteri Taalaksen puheenvuorot, joissa alustettiin paneelikeskustelua ilmastonmuutoksesta globaalina ilmiönä.

Rohwederin puheenvuorossa käytiin läpi ihmisen aiheuttaman sukupuuttoaallon vaikutuksia ihmiskunnalle itselleen. WWF:n Living Planet indeksin mukaan viimeisen 50 vuoden aikana maailman selkärankaisten eläinten määrä on vähentynyt 60 prosenttia. Suomalainen saimaannorpan ja merikotkan suojelu ovat kuitenkin toivoa antavia esimerkkejä.

— Muutos on mahdollinen, mutta se vaatii työtä ja selkärankaa, Rohweder penää.

Taalas puolestaan listasi puheenvuorossaan jo nyt havaittavissa olevia ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kansainvälisen yhteisön asenteita.

— Ilmastonmuutoksen torjuminen tulee arvioiden mukaan 20 kertaa halvemmaksi, kuin vaikutusten kanssa eläminen, Taalas toteaa.

Polttoaineet verolle

Luennon ja puheenvuorojen jälkeen käydyssä paneelikeskustelussa nousee esiin, että vaikka ilmastonmuutoksen myötä viljelyolot paranevat pohjoisessa, parannus ei riitä paikkaamaan lähempänä päiväntasaajaa tapahtuvia menetyksiä.

Tapahtuman juontaja Jussi-Pekka Rantanen tenttasi panelisteilta tiukasti ratkaisuja, jotta Pariisin ilmastokokouksen alle kahden asteen lämpeneminen voidaan saavuttaa.

— Päästöjä pitäisi verottaa kansainvälisesti ja fossiilisten polttoaineiden tukia purkaa, esittää Taalas muiden panelistien yhtyessä näkemykseen.