Essoten tilinpäätös on peräti 15,1 miljoonaa euroa alijäämäinen ja kuntien maksuosuudet nousevat rajusti edellisvuodesta — Syksyllä Essote arvioi talousarvion ylitysriskiksi vain kahdeksan miljoonan euroa

Essoten talousjohtaja Vesa Vestalan mukaan alijäämän taustalta löytyy useita syitä. Katso taulukko siitä, kuinka paljon kuntaosuudet muuttuvat kussakin kunnassa!

- Alun perin 0,5 prosenttia miinusmerkkiseksi laadittu talousarvio osoittautui taloustavoitteiltaan erittäin kireäksi, kun kulut kasvoivat. Viime vuonna suoritteiden määrä ja meistä riippumattomat kulut kasvoivat, sanoo Essoten johtaja Risto Kortelainen.

Sote-kuntayhtymä Essoten viime vuoden tilinpäätös on peräti 15,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kulujen kasvuprosentti on edellisvuoteen verrattuna 3,9.

Alijäämän vuoksi kuntien maksuosuus nousee talousarviossa 2018 arvioidusta 304,7 miljoonasta eurosta 319,7 miljoonaan euroon. Lähes kaikkien kuntien maksuosuudet kasvavat — vain Joroinen ja Pieksämäki maksavat entistä vähemmän.

Eniten sote-palveluista maksavat Mikkeli, Mäntyharju ja Kangasniemi.

Kuntien maksuosuuksien perusteet on määritelty Essoten perussopimuksessa. Mahdolliset palautukset ja lisälaskut määräytyvät kuntien ennakkoon maksamien maksujen ja alijäämän osuuksien erotuksena.

Essote arvioi vielä viime kesänä, että kuntayhtymän sopeuttamistarve on noin viisi miljoonaa euroa. Syksyllä taas Essote arvioi, että talousarvion ylitysennuste on kahdeksan miljoonaa euroa.

Nyt Essoten ennakkotietojen mukaan tilinpäätös on arvioitua huomattavasti alijäämäisempi. Viime vuoden arviot ylityksestä heittivät noin seitsemällä miljoonalla eurolla.

Essote on jo saanut kunnilta negatiivista palautetta kustannusten noususta.

"Yllättävimpiä ovat palvelut, jotka joudumme ostamaan hinnasta välittämättä"

Essoten talousjohtajan Vesa Vestalan mukaan alijäämän taustalta löytyy useita syitä.

— Omistajien tahdon mukaisesti lähdimme tekemään -0,5 prosentin tulosta tilanteessa, jossa kilpailukykysopimuksen tiedettiin loppuvan, mutta palkkaratkaisun olevan auki. Sijaisten määrä ei vähentynyt, vaikka vakinaistimme väkeä, Vestala kertoo.

— Arviomme, että joitain kalliita ostopalveluja voisimme korvata omalla toiminnalla. Tämä ei kaikilta osin onnistunut. Lisäksi ostopalveluiden hinnat nousivat.

Essote maksoi Helsingin yliopistolliselle sairaalalle Husille ja Vaalijalan kuntayhtymälle entistä enemmän. Essote ei myöskään saanut Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ostettujen palveluiden kustannuksia laskemaan.

— Jos kaikki palveluiden tuottajat nostavat jonkin verran kustannuksiaan, se alkaa näkyä meillä entistä suurempina lukuina. Kaikista ostopalveluista maksoimme viime vuonna 138 miljoonaa, kun edellisenä vuonna se oli 136 miljoonaa.

Vestala kertoo, että sairaaloiden ostopalveluiden loppulaskut tiedetään vasta tammikuussa.

— Yllättävimpiä ovat palvelut, jotka joudumme ostamaan hinnasta välittämättä. Potilaan hoidon jatkamisesta ei oikein voi valita. Lisäksi vanhuspalveluissa asiakkaita tulee yhä lisää, ja vuosikausia kestävät hoidot tulevat kalliiksi.

Myös esimerkiksi Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksen palvelut ja suurin osa työntekijöistä siirtyivät Essotelle viime vuonna. Tästä syntyi noin miljoonan euron lisäkulu.

Essote ei onnistunut viime syksyn säästöissä, talous- ja muutosohjelmaa jatketaan

Essote haki viime syksynä noin kolmen miljoonan euron säästöjä henkilöstömenoista, hankinnoista ja ostopalveluista.

— Loppukiri ei onnistunut, se otettiin vähän liian myöhään. Miljoonasäästöjä ei oikeasti saatu. Ainoa vaikutus oli se, että henkilöstökulut pysyivät likimain budjetissa, Vestala sanoo.

Essote jatkaa nyt talouden tasapainottamista valtuustossa joulukuussa hyväksytyn talous- ja muutosohjelman mukaisesti.

— On etsittävä sellaisia toimia, joilla päästään sellaiseen kustannustasoon, että omistajien maksukyky kestää, Vestala totea.

Essote on laskenut muun muassa, että kuntayhtymästä eläköityy noin 80 henkilöä vuosittain. Ohjelman mukaan eläköitymisen johdosta auki tulevista paikoista ainakin joka kolmas jätetään täyttämättä.

Essoten tavoitteena on siis jättää vuosittain 30 tehtävää täyttämättä. Näin kuntayhtymä laskee saavansa vuosittain noin 1,4 miljoonan euron säästön.

Miten lisääntyvät työt pystytään tekemään huomattavasti pienemmällä porukalla?

— Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin se, että tuottavuuden pitää parantua koko ajan.

Vestalan mukaan sote-menojen ennakointi on monimutkaista ja vaikeaa. Hän myöntää, että kuntayhtymällä on ennustamisessa vielä opeteltavaa.

— Olemme jo hankkineet ohjelmiston, jolla jatkossa hallitaan kuntakohtaista laskentaa, palvelupaketteja ja hoitoketjuja entistä paremmin.

Risto Kortelainen: "Sote-kuluja ei voi aivan mahdottomasti vain leikata"

Essoten johtaja Risto Kortelainen muistuttaa, että kuntien kanssa sovittiin viime vuodelle supistava ja tiukka talousarvio.

— Alun perin 0,5 prosenttia miinusmerkkiseksi laadittu talousarvio osoittautui taloustavoitteiltaan erittäin kireäksi, kun kulut kasvoivat. Viime vuonna suoritteiden määrä ja meistä riippumattomat kulut kasvoivat.

— Sote-kuluja ei voida aivan mahdottomasti vain leikata, sillä meidän on aina turvattava perusoikeuksien mukaiset palvelut. Tiukalla taloudenpidolla mennään joka tapauksessa.

Sote-menojen vuosittaiseksi kasvuksi on arvioitu koko maassa 2,4 prosenttia. Kortelainen nostaa esille, että maakunta- ja sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena on painaa kulujen kasvua 0,9 prosentilla.

— Kun koko maan tasolla tavoitellaan kulujen kasvun hidastumista, meillä on tavoiteltu kulujen vähenemistä tilanteessa, jossa palvelujen tarve kasvaa. Essoten alueella käytetään palveluja viidenneksen enemmän kuin maassa keskimäärin, vaikka menot ovat alle maan keskiarvon, Kortelainen sanoo.

Essoten pysyi talousarviossa vuonna 2017

Kortelainen toteaa, että vuonna 2017 Essoteksi yhdistymisestä saatiin miljoonien eurojen hyödyt. Tuolloin Essote pysyi talousarviossa.

— Vuosien 2016 ja 2017 välillä kulujen vähennys oli Essotessa peräti kolme prosenttia. Nyt kulut pysyivät lähellä takavuosien tasoa, jolloin kasvu on ollut 2—3 prosenttia.

Vestalan mukaan Essote olisi voinut vuonna 2017 laskuttaa kunnilta noin miljoona euroa enemmän, mutta kuntien kanssa oli sovittu pienempi summa.

— Nyt tilinpäätöksessä näkyy myös tämä summa. Kulujen vuosittaiset heittelyt voivat olla välillä isoja.

Essoten hallitus keskustelee kuntaosuuksien muutoksista seuraavassa kokouksessaan torstaina 7.3.

Essoten lopullinen tilinpäätös koko konsernin osalta käsitellään hallituksessa 28.3.

6.3. kello 11.40 päivitetty kuntaosuuksien taulukkoa vuoden 2017 kuntaosuusluvuista. Alkujaan toimitus julkaisi Essotelta saamansa väärät luvut vuodelta 2017.

5.3. kello 10 Essoten talousjohtaja Vesa Vestala kertoi ilmoittaneensa Essoten tilinpäätöksen ennakkotiedoissa muutosluvut väärin. Länsi-Savo on korjannut luvut taulukkoonsa. Lisäksi jutusta poistettiin kohta, että Puumalan maksuosuus vähenisi. Vestalan ilmoittamien oikeiden lukujen valossa Puumalan maksuosuus nousee.

Juttua täydennetty ja päivitetty Vesa Vestalan haastattelun jälkeen kello 15.39.