Ministerit innoissaan, koska neljänsadan saimaannorpan raja poksahtaa reilusti etuajassa rikki — ”Suojelutoimet ovat olleet vaikuttavia”

Norppia on nyt 380 – 400. Neljä vuotta sitten toivottiin noustavan tälle tasolle vasta vuonna 2025. Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että maali on silti vielä kaukana.

Timo Seppäläinen

Saimaannorpan lukumäärä on kasvanut neljässä vuodessa lähes sadalla. Toiveena oli, että neljänsadan norpan määrä polskisi vuonna 2025 Saimaalle, mutta nyt näyttää siltä, että määrä menee rikki jo ensi vuonna viimeistään.
Saimaannorpan lukumäärä on kasvanut neljässä vuodessa lähes sadalla. Toiveena oli, että neljänsadan norpan määrä polskisi vuonna 2025 Saimaalle, mutta nyt näyttää siltä, että määrä menee rikki jo ensi vuonna viimeistään.

Saimaannorpan suojelussa on onnistuttu hyvin, jopa kiitettävästi, todetaan maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön ja Metsähallituksen luontopalvelujen yhteisessä tiedotteessa.

Norppakanta on kasvanut vakaasti vuodesta 2014, jolloin kooksi arvioitiin noin 300 norppaa. Metsähallituksen arvion mukaan norppia on nyt 380–400, mikä on  lähellä saimaannorpan suojelussa vuodelle 2025 asetettua 400 yksilön välitavoitetta.

Tiedotteessa todetaan, että pitkäjänteinen suojelu ja paikallisväestön tuki ovat tuottaneet tulosta, vaikka kahden viime talven alut ovat olleet hyvin leutoja ja laskennoissa on havaittu tavallista vähemmän norppien makuupesiä.

Apukinosten tekemiseen ja pesälaskentoihin osallistunut vapaaehtoisten joukko on mahdollistanut norppakannan suojelun ja seurannan leutoinakin talvina.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan suojelutoimet ovat olleet vaikuttavia.

— Paikallisten toimijoiden työ ja tuki suojelulle ovat olleet ratkaisevan tärkeitä suojelussa onnistumiselle.

Tänä vuonna syntyi 86 kuuttia

Tuore arvio norppakannan koosta perustuu alueittain tehtyyn pesintäanalyysiin, jossa hyödynnettiin vuosien 2016–2018 pesätietoja, syntyneiden kuuttien määrää sekä havaintoja jäällä lepäävistä norpista.

Kuutteja syntyi tänä vuonna 86, ja 80 kuutin määrä on ylitetty jo kolmena perättäisenä vuotena. Tulokset viittaavat siihen, että kannan elpyminen jatkuu.

— Ilman vesialueenomistajien ja kalastajien panosta suojelutavoitteita olisi ollut vaikea saavuttaa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

— Saimaannorpan suojelussa keskeistä on ollut EU:n Life-rahoitus, joka päättyy tänä vuonna. Haluaisimme edelleen jatkaa hyväksi koettuja suojelukeinoja, kuten ilmaston lämpenemisen ja lumen vähyyden vuoksi tärkeiden apukinosten tekemistä, sanoo luonnon ja kulttuuriperinnön suojelun päällikkö Tuula Kurikka Metsähallituksesta.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa norpan olevan edelleen uhanalainen

Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa omassa tiedotteessaan, että saimaannorpan tulevaisuus on kaikkea muuta kuin turvattu.

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä huomauttaa, että kannan tulisi kasvaa moninkertaiseksi, jotta saimaannorppa ei olisi enää uhanalainen.

Keskeiset toimet norpan pelastamisessa luonnonsuojeluliiton mukaan ovat kalanpyydyskuolleisuuden lopettaminen ja pesinnän turvaaminen.

Saimaannorppa

Vuosina 2016–18 syntyi vuosittain yli 80 kuuttia, vuosina 2012–2014 hieman yli 60 ja vuosina 2005–2011 hieman yli 50 kuuttia.

Arvioitu synnyttäjien määrä on myös noussut: 109 emoa vuonna 2018, 83 emoa vuonna 2012 ja 77 emoa vuonna 2005.

Kevätkalastusrajoituksia laajennettiin vuosina 2010 ja 2011. Niiden pinta-ala nousi tuolloin noin 700 neliökilometristä noin 2 000 neliökilometriin. Vuosina 2010 ja 2013 syntyneet ja elossa säilyneet kuutit ovat nyt lisääntymisiässä, mikä on nostanut syntyvyyttä. Kalastusrajoituksen pinta-ala on tällä hetkellä 2 688 neliökilometriä.

Saimaannorppaemoille kolattiin viime talvena 286 apukinosta, joihin syntyi yhteensä 74 kuuttia. Vuosina 2014–2017 kolattiin yhteensä 800 apukinosta, joihin syntyi yhteensä 190 kuuttia. Apukinoksiin syntyneiden kuuttien määrä oli noina vuosina noin 60 prosenttia kaikista syntyneistä kuuteista.

Tuore Metsähallituksen arvio norppien määrästä pesimäalueittain. Pihlajavesi 124, Haukivesi 92, Katosselkä–Tolvanselkä 35, Petraselkä–Yövesi 34, Joutenvesi 32, Lietvesi 16, Pyyvesi–Enonvesi 13, Kolovesi 12, Orivesi 10, Luonteri 9, Puruvesi 7, Suur-Saimaa 4. Yhteensä 392.
Lähde: Metsähallitus

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet