Petri pisti Kalvitsan yksiin kansiin – "Tämä oli aika velvoittava tehtävä"

Kalvitsan aseman isäntä Petri P. Pentikäinen taltioi kotikylänsä historian itse kustantamaansa Kalvitsa-kirjaan.

TARU HOKKANEN

Kalvitsan aseman historiallisesti entisöinyt Petri P. Pentikäinen kirjoitti kirjan kotiseudustaan. Kuvassa vasemmalla vuodelta 1956 oleva asetinlaitetaulu, joka on myös kirjan kannessa.
Kalvitsan aseman historiallisesti entisöinyt Petri P. Pentikäinen kirjoitti kirjan kotiseudustaan. Kuvassa vasemmalla vuodelta 1956 oleva asetinlaitetaulu, joka on myös kirjan kannessa.

Mikkelin pohjoispuolella sijaitsevan Kalvitsan kylän historia on nyt kirjoissa ja kansissa.

Kirjan kirjoittaja Petri P. Pentikäinen on aiemmin tehnyt kymmenkunta kirjaa, joista valtaosa on liittynyt rautateihin, historiaan ja maantietoon. Siksi kotikylän vaiheiden dokumentoiminen oli hänen kirjalliselle tuotannolleen luonnollista jatkumoa.

Ajattelin, että tämäkin paikka ansaitsee kovakantisen kirjan. — Petri P. Pentikäinen

— Tämä oli aika velvoittava tehtävä. Asun täällä, mutta olen tullut tänne ulkopuolelta. Osa ihmisistä taas on ollut täällä koko ikänsä tai jo sukupolvien ajan, hän kuvailee.

Pentikäisen ja Kalvitsan liitto on kestänyt nyt kymmenen vuotta. Alkuun vanha asemarakennus oli hänen kakkoskotinsa, mutta viime vuodet hän on ollut kokoaikainen kalvitsalainen. Kotiseutuun perehtymisen myötä nousi myös mielihalu alueen asioiden dokumentoimiseen.

— Kalvitsasta on 1990-luvulla tehty kopiotekniikalla perinnepiirin opus, ja ajattelin, että tämäkin paikka ansaitsee kovakantisen kirjan.

Kirjassaan Pentikäinen esittelee Kalvitsaa ja sen vaiheita monelta kantilta. Kylän avainpaikat ovat olleet kievari ja rautatieasema.

— Kalvitsa on Mikkelin seudun nuorimpia kyliä. Historiaa on ollut helpompi tutkia, kun 1800-luvun puolivälissä täällä ei ollut vielä oikeastaan mitään, Pentikäinen huomauttaa.

Kalvitsan kylän kannalta oleellisia tekijöitä ovat olleet metsäteollisuus sekä juna. Henkilöliikenne Kalvitsan asemalta lakkasi vuonna 1983.

— Kyläkuva on muuttunut vuosikymmenten varrella paljon. Aikanaan täällä oli vilkastakin, ja rautatiekylä oli oikeastaan aluekeskus, johon tultiin kauempaakin.

Kylän tunnetuin asukas on ollut horrossaarnaaja Adam Härkönen, joka 1900-luvun alkupuolella saavutti valtakunnallista mainetta.

— Härkönen saarnasi maailmanlopusta, mutta oli myös joviaali ja hauska kaveri. Härkönen otti viinaakin, ja joskus häntä kärrättiin maitokärryillä kotiinsa Kalvitsan asemalta, Pentikäinen selvittää.

Kirja on tehty puhtaasti Pentikäisen omalla riskillä. Kirjasta on otettu 300 kappaleen painos, jota myydään Kalvitsan kesäkahvilan lisäksi Mikkelin Suomalaisessa Kirjakaupassa sekä Haukivuoren Wanhassa Osulassa.

— En ole hyvä kyselemään tukia, enkä hakenutkaan mitään rahoitusta tähän projektiin. Tuskin tämä mikään rahallinen kultakaivos on, mutta eiköhän se omansa tuota takaisin.