Hyvin pyyhkii sittenkin — isot yritykset pitävät Etelä-Savoa pinnalla

Ely-keskuksen katsaus maakunnan tilaan on paljon positiivisempi kuin yrittäjien kyselyn tulos.

Investointeja tehdään vielä harvakseen. Partaharjun Puutarha Pieksämäellä on tänä vuonna satsannut taimituotantoon.
Investointeja tehdään vielä harvakseen. Partaharjun Puutarha Pieksämäellä on tänä vuonna satsannut taimituotantoon.

Alueelliset kehitysnäkymät ovat Etelä-Savossa positiiviset, arvioivat asiantuntijat. Vienti vetää, ja työllisyys kohenee.
Etelä-Savon ely-keskuksen kokoama katsaus maakunnan kehitysnäkymiin poikkeaa huomattavasti yrittäjäjärjestön kaksi viikkoa sitten julkaisemista suhdannekyselyn tuloksista. Kyseisessä pk-yritysbarometrissa yritykset pitivät näkymiään varsin epävarmoina ja odotukset olivat kevättä synkemmät.


Ely-keskuksen johtajalla Juha Pulliaisella on selitys kahtalaiseen totuuteen maakunnan elinkeinoelämän tilasta:
— Yritysbarometrissa painottuvat pienet ja keskisuuret yritykset. Isoilla firmoilla, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, menee tässä maakunnassa hyvin, ja näkymätkin ovat hyvät, päättelee Pulliainen.


Yrittäjien kyselyssä näkyi etenkin palvelualojen yritysten synkistely Savonlinnassa. Opettajankoulutuksen menetyksen uskotaan vaikuttavan kysyntään, mikä näkyy yleisessä tunnelmassa. Myös ely-katsauksessa ennustetaan nollakasvua vuoden päähän Savonlinnan seudulla.


Liikevaihtolukujen valossa taantumasta selvittiin maakunnassa keskimääräistä paremmin. Etelä-Savossa liikevaihdot kasvoivat vuosina 2015 ja 2016 keskiarvoa nopeammin. Viime vuonna yritysten liikevaihto kasvoi Etelä-Savossa 3,3 prosenttia, koko maassa 2,4 prosenttia. Teollisuus ja vienti olivat maakunnassa kasvun vetureita.

Alkuvuonna kasvu on jatkunut, mutta maaliskuun loppuun ulottuvassa tilastossa koko maan kasvu on jo vilkkaampaa.
Etelä-Savoa on viime vuosina auttanut se, että maakunta on säästynyt suurilta rakennemuutoksilta ja laajoilta irtisanomisilta.


Muun muassa metsäsektorin kehitysnäkymät ovat pysyneet myönteisinä. Tämä näkyy esimerkiksi hakkuutuloissa, joita kertyi eniten sitten vuoden 2007, yhteensä 249 miljoonaa euroa.


— Negatiivisia puolia maakunnassa on tietenkin väestöpohjan väheneminen ja se, että yritysten rahoituskysyntä on toistaiseksi ollut heikkoa verrattuna muuhun Suomeen, sanoo Pulliainen.


Työvoiman kysyntä on vilkastunut työmarkkinoilla. Kysyntää on tarjontaa enemmän ainakin lääkäreistä, lähihoitajista ja sairaanhoitajista sekä rakennusalalla työnjohtajista. Myös teknologiateollisuudessa työvoima ikääntyy, todetaan katsauksessa.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.