Essoten alueella löytyi kaksi uutta varmistettua koronatapausta tällä viikolla – Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä: "Jos meille tulee yksikin koronatapaus, niin teemme kaikkemme, että se ei tartuta muita"

Mikkelin keskussairaalassa ei ole ketään koronan takia hoidossa. Essotessa ollaan koko ajan valmiina ja varaudutaan erilaisiin tilanteisiin, joita koronavirus voi aiheuttaa.

Silja Viitala

Essote tiedotti tänään, että kaksi uutta varmistettua koronavirustapausta löytyi alkuviikosta. Arkistokuva.
Essote tiedotti tänään, että kaksi uutta varmistettua koronavirustapausta löytyi alkuviikosta. Arkistokuva.

Varmistettuja koronatartuntoja on Essoten alueella nyt 58 kappaletta. Essote tiedotti tänään, että kaksi uutta tapausta löytyi alkuviikosta. Edellisistä tartunnoista Essote tiedotti 20.5.

Mikkelin keskussairaalassa ei ole ketään koronan takia hoidossa.

– Tilanne jatkuu hyvin rauhallisena ja jatkamme toimintojen normalisointia. Meillä on hyvä valmius muuttaa toiminnot taas koronan hoitoa varten, jos toinen aalto alkaa jyllätä, kertoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä Essoten tiedotteessa.

Suojautuminen hidastaa monia toimintoja

Seppälän mukaan Essotessa on tällä hetkellä merkittävät poikkeusolosuhteet.

– Monessa toiminnossa ovat suojaukset päällä. Otetaan koronanäytteitä. Päivystyksessä ollaan jakauduttu niin, että infektiopotilaat ovat eri linjalla. Kansallisesti on moneen toimenpiteeseen liittyviä suojauksia ja rajauksia, että mitä tehdään ja miten tehdään, luettelee Seppälä.

Vaikka monia asioita on alettu palauttaa normaaliksi, Seppälän mukaan voisi puhua "uudesta normaalista".

– Työtehot eivät ole aivan samantyyppisiä, monet asiat tehdään eri tavalla tällä hetkellä.

Koko ajan ollaan valmiina ja varaudutaan.

– Jos meille tulee yksikin koronatapaus, niin teemme kaikkemme, että se ei tartuta muita.

Kaikkeen tähän kuluu huomattava määrä suojaimia.

– Aina kun suojaudutaan, se on hidasta touhua. Se hidastaa monia toimintojamme.

Essote on valmiina jäljittämään tartuntaketjuja ja perustamaan uusia koronaosastoja

Myös tartuntaketjujen jäljitystyöhön on Seppälän mukaan koko ajan valmiina resursseja.

– Suomessa kuitenkin vieläkin päivittäin löytyy tapauksia, kertoo Seppälä.

Seppälän mukaan lähtökohta alueellisesti on se, että jäljitä-eristä-hoida-ratkaisuilla pystytään hoitamaan mahdolliset epidemian lisääntyvät tapaukset nopeasti ja pitää tautitilanne hallinnassa kaikissa tilanteissa.

– Totta kai on olemassa myös epidemiologisia malleja, joihin pitää myös varautua, jos tämä ei toimi.

Yhtenä näistä on myös mahdollisuus koronavirustilanteen toiseen huippuun.

– Etelä-Savon kohdalla voisi sanoa, että ensimmäiseen huippuun, jolloin tauti ryöpsähtäisi.

Seppälän mukaan tähän on olemassa pandemiasuunnitelman mukaiset toiminnot. Silloin ei-päivystyksellinen toiminta ajettaisiin hyvin nopeasti alas ja perustettaisiin uudet koronaosastot.

Taudista opitaan koko ajan lisää

Lisäksi Seppälän mukaan on olemassa mittavia varasairaalajärjestelmiä. Tiedossa on, mihin perustettaisiin uusia sairaaloja, mikäli keskussairaalan kiinteistö olisi täynnä.

– Koko ajan olemme oppineet taudista enemmän ja katsottu paljonkin mallia, millainen tilanne on muissa maissa, sanoo Seppälä.

On katsottu, millaisilla tarpeita on ollut alueilla, jotka ovat erilaisia ikä- ja väestörakenteeltaan.

– Sen perusteella on tehty omaa skenaariota pahan päivän varalta.

Tehohoidon henkilöstömääriä ei ole vähennetty

Seppälän mukaan Essotella on ollut säästötavoitteena merkittävä henkilöstömäärä.

– Ei esimerkiksi tässä kohdassa ole lähdetty laskemaan tehohoidon henkilöstömääriä, vaikka kunnilla on hankala taloustilanne, kertoo Seppälä.

Hänen mukaansa varautuminen pidetään Essotessa korkealla tasolla todennäköisesti niin kauan, kun tauti leviää maailmalla ja tehokasta suojaa tautia vastaan ei ole olemassa. Tällainen tehokas suoja olisi käytännössä rokote tai tehokas lääkehoito.

– Poikkeustila varmasti joissain määrin jatkuu terveydenhuollon toiminnoissa, kunnes jompikumpi noista on ratkennut.

Mikkelin keskussairaalan pääoven sisäänkäynti avautuu tietyille asiakkaille

Essoten sisäänkäynti Mikkelin keskussairaalan pääovesta avautuu asiakkaille, jotka ovat tulossa varatulla ajalla ilman flunssaoireita vastaanotoille, leikkaukseen ja laboratorioon.

Päivystykseen menevät ja flunssaoireiset potilaat kulkevat potilaiden arviointiteltan kautta, joka sijaitsee Pirttiniemenkadulla.

Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdströmin mukaan asiakkaita on ollut entistä enemmän arviointiteltalla.

– Siellä on syntynyt jopa ruuhkia, joita pyrimme helpottamaan, jotta ajanvarauspotilaiden ei tarvitsisi odotella pihalla. Etuovella kysytään flunssaoireet ja ohjataan tarvittaessa päivystykseen, sanoo Gärdström tiedotteessa.

Kesäkuun alussa joitakin rajoituksia puretaan synnytysyksikössä

Essoten synnytysyksikkö alkaa 1.6. alkaen purkaa oireettomien ja altistumattomien isien ja tukihenkilöiden rajoituksia.

Mikkelin keskussairaalassa on käytössä yhden käynnin taktiikka. Tämä tarkoittaa sitä, että isät ja tukihenkilöt eivät voi päiväsaikaan tulla ja mennä edestakaisin kodin ja sairaalan vierihoito-osaston välillä.

– Isä tai tukihenkilö otetaan synnytysjaksoon mukaan niin aikaisin kuin hän haluaa siihen osallistua. Hän jatkaa niin kauan, kuin perhe sopii hänen poistumisestaan, ellei sitten lähde perheen kanssa yhdessä pois. Eväitä kannattaa ottaa mukaan, jos aikoo olla pitkään, kertoo ylilääkäri Jaana Kröger tiedotteessa.

Essote muistuttaa, että epidemian aikana vierailuja synnytysosastolla ei edelleenkään sallita.

Juttua muokattu 29.5. kello 14.28. Lisätty neljän kappaleen verran lisää tietoa siitä, millä tavoin Essote pitää yllä valmiutta koronavirustilanteessa. Otsikkoa ja alaotsikkoa täydennetty.