Nuorten kielessä näkyy kännykkäkieli, sanoo 20 vuotta opettajana ollut Urheilupuiston yläkoulun suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Annastiina Pekkarinen

Annastiina Pekkarinen harkitsi toimittajan uraa, mutta päätyi lopulta opettajaksi. Tekijät-sarjassa jututamme Mikkelissä ihmisiä työnsä äärellä.

Kari Toiviainen

Suomen kielen opettaja Annastiina Pekkarinen sanoo, että nuorista on tullut ilmaisullisesti rohkeampia ja avoimempia viestijöitä. Hän opettaa suomea seitsemälle eri luokalle ja 120 oppilaalle Urheilupuiston yläkoulussa Mikkelissä.
Suomen kielen opettaja Annastiina Pekkarinen sanoo, että nuorista on tullut ilmaisullisesti rohkeampia ja avoimempia viestijöitä. Hän opettaa suomea seitsemälle eri luokalle ja 120 oppilaalle Urheilupuiston yläkoulussa Mikkelissä.

Suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Annastiina Pekkarinen (46) Urheilupuiston yläkoulusta miten päädyit opettamaan suomenkieltä?

— Lähdin opiskelemaan yliopistoon kotimaan kirjallisuutta, mutta auskultointivuoden ensimmäisten näyteoppituntien jälkeen tunsin, että tämä on minun juttuni. Mukana oli vähän myös verenperintöä, sillä äitini on lukion äidinkielenopettaja.

Mikä opettajan työssä kiehtoo?

— Saan puhua ja käsitellä nuorten kanssa asioita, jotka ovat omaa sydäntäni lähellä eli kieli ja kirjallisuus. Työ on vaihteleva ja siinä on tiettyä itsenäisyyttä.

Oliko opiskeluvaiheessa muitakin vaihtoehtoja?

— Oli toki. Koska minulla oli sivuaineena tiedotusoppi, mietin myös toimittajan uraa. Opettajan työn rytmi ja sisältö sopii minulle paremmin.

Kauanko olet ollut opettajana?

— Aloitin 1999 Tampereella ja tulin ”Urskiin” 2006. Nyt tulee 20 vuotta täyteen.

Montako oppilasta sinulla on?

— Tulen aamukahdeksalta kouluun ja pääsen kotiin neljän maissa. Vuosi vuodelta on yhä enemmän tiimipalavereja, oppilashuoltopalavereja, vanhempainneuvotteluja , tuntien suunnittelua. Suomen kielen opettajalla on paljon korjattavaa ja työpäivä jatkuu tekstien parissa kotona. Minulla on seitsemän luokkaa ja niissä yhteensä 120 oppilasta.

Miten nuorten suomenkielen taito on muuttunut?

— Ilmaisullisesti heistä on tullut rohkeampia ja avoimempia viestijöitä. Nuoret yllättäen kirjoittavat melko paljon. Viestintä on lyhyttä, nopeaa ja aika visuaalista. Nuoret joutuvat nykyään opettelemalla opettelemaan hyvän yleiskielen, miten se eroaa vapaamuotoisesta viestinnästä. Nuorten kielessä näkyy kännykkäkieli; entistä enemmän joudutaan opiskelemaan esimerkiksi välimerkkien käyttöä sekä puhekielen ja hyvän yleiskielen eroja.

Lukevatko tämän päivän nuoret kirjallisuutta?

— Osa lukee ja osa ei. Vapaa-aikana kahtiajako on aikamoinen. Osa nuorista lukee innolla monenlaista kirjallisuutta, mutta yhä enemmän on sellaisia, joiden on vaikea keskittyä pitkään tekstiin. Kyllähän nuoret lukevat netistä tekstejä, mutta kirjan lukemisen eteen joutuu tekemään paljon töitä.

Miten nuoren saat innostumaan?

— Käytän itse tarinaa hyödykseni pukemalla opetuksen tarinallisuuden muotoon. Nuoret ovat fiksuja ja tarvitsevat jonkun porkkanan – esimerkiksi sen, miten jotakin taitoa voi käyttää hyväksi opiskelu- tai työelämässä.