Lokit näyttävät hylänneen sataman lutakon — Jos näin on, Mikkeli haluaa alueen tuottavampaan käyttöön

Mikkelin kaupunki haluaa selvittää lokkien pesimäpuuhat. Jos lokeille varattu kosteikko ei niitä kiinnosta, kaupunki ottaa alueen muuhun käyttöön.

Jaakko Avikainen

Mikkelin satama-alueen maankäyttö on varannut lokkiyhdyskunnalle oman alueen Veturitallien ja Viitostien välistä. Lokkien suojaksi rakennettiin 30 000 euron hintainen aita. Nyt näyttää siltä, että viime kesänä lutakossa ei pesinyt yhtään lokkia.
Mikkelin satama-alueen maankäyttö on varannut lokkiyhdyskunnalle oman alueen Veturitallien ja Viitostien välistä. Lokkien suojaksi rakennettiin 30 000 euron hintainen aita. Nyt näyttää siltä, että viime kesänä lutakossa ei pesinyt yhtään lokkia.

Mikkelin kaupunki yrittää saada selkoa kaupungin naurulokkien liikkeistä.
Lokit ovat ilmeisen selvästi hylänneet niille erikseen sataman maisemiin varatun viheralueen ja muuttaneet kaupungin keskustaan, lähinnä kerrostalojen ja julkisten rakennusten katoille.
Mikkeli on tilannut ympäristötutkimuksiin perehtyneeltä konsulttiyritykseltä selvityksen siitä, missä lokit mahtavat jatkossa majailla.
Nyt lokkeja ei enää kaupungin maisemassa juuri näy, ja kenttätyö tehdäänkin vasta ensi keväänä.

Naurulokkien elinpiirien selvittämisessä ei ole kyse bongauksesta, vaan paljon raskaamman sarjan asiasta.
Naurulokeille on kaavoituksessa varattu elintilaa ja pesimäpaikkaa niin sanotulta lokkilutakolta Veturitallien alueen ja Viitostien välistä.
Nyt näyttää siltä, että alueella ei ole lokkeja ollenkaan. Jos tämä suunta jää pysyväksi, kaupunki on kiinnostunut ottamaan alueen kokonaan muuhun käyttöön.
— Lokeille on varattu lutakko Viitostien varteen, mutta ne eivät tunnu viihtyvän siellä, vaan ovat muuttaneet muualle. Meitä kiinnostaa se, minne ne muuttavat, sanoo kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen.
— Täytyy saada tietoa siitä, onko kyseessä pysyvä muutos vai mistä mahtaa olla kyse.

Lokkiprojektin taustalla on kaupungin satamalahden kehittämishanke.
Mikkeli suunnittelee sataman alueen maankäytön uudistamista. Satamaan halutaan pitkällä tähtäimellä asuntoja, uutta palvelutoimintaa ja kaupunkimaista elämänmenoa.
Kaupunki laatii parhaillaan keskustan osayleiskaavaa, joka valmistuessaan ohjaa satama-alueen saneerausta.
Satama-alue nähdään laajana, ja tavoitteena on uusia alueen ilmettä eteläpäässä Viitostiehen saakka.
Alueen eteläosa on pääosin valtion omistuksessa. Alueella on muun muassa rahtiliikenneterminaali. Mikkeli on kiinnostunut ostamaan alueen ja on suunnitellut Veturitallien viereen uutta toimistokerrostaloa.
— Lokit ja luonto-olot on pitänyt ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa, joten varasimme lokeille lutakon rauhoitettuna alueena. Nyt on saatava tietoa siitä, onko tilanne ennallaan vai jotenkin muuttunut, sanoo Tarkkanen.
— Jos lokkeja ei ole lutakossa, sitten mietitään tilannetta uudelleen. Haluamme tutkia maankäyttöä osana satama-alueen suunnittelua.

Mikkelissä on lokkien käyttäytymisestä puhuttu pari vuotta.
Vuonna 2015 lokit ilmaantuivat kirjaston ja kaupungin virastotalon katoille. Tilanne jatkui viime vuonna ja päättyneenä kesänä lokit pesivät keskussairaalan katolla.
Lokkeja on yritetty hätistellä siististi eri keinoin. Kesällä sairaalan ympäristössä lokeista oli sen verran riesaa, että sairaalajohto oli valmis hakemaan poikkeuslupaa lokkien häätämiseksi.
Lokit nähtiin hygieniariskinä sairaalamiljöössä. Lokit saivat kuitenkin hoitaa pesintänsä loppuun, ja loppujen lopuksi linnut kaikkosivat omia aikojaan sairaalan katolta.

Lintutieteellisen yhdistyksen Orioluksen mikkeliläinen aktiivi Miika Suojarinne tuntee lokkilutalon ja tietää varsin paljon lokkien liikkeistä.
Hän sanoo, että tarkkaa tutkimustietoa ei ole, mutta näyttää siltä, että ainakaan kahteen vuoteen lutakossa ei ole naurulokki pesinyt.
— Viime vuonna pesiä oli todella vähän, ja päättyneenä kesänä lutakossa ei ollut yhtään pesivää paria. Syytä on vaikea sanoa.
Suojarinne arvelee, että lokkien käyttäytymisen takana voi olla Viitostien pari vuotta jatkunut rakentaminen.
— Linnut häiriintyivät ja muuttivat muualle.
Lutakon alue on kutistunut viime vuosina. Paikka on nykyisin pusikkoinen, eikä aiemmasta vesimiljööstä ole paljon jäljellä.
Suojarinne ei ota suoraan kantaa siihen, onko naurulokki hylännyt kokonaan lutakon, mutta sanoo, että ”ainakin toistaiseksi siltä näyttää”.
Yksi siirtymä on jo nähty, kun Saksalan rannan ruovikot ruopattiin. Saksalan rannasta lokit siirtyivät lutakon alueelle, jossa oli vielä pari vuotta sitten verrattain suuri, mahdollisesti satojen lintujen kolonia.
Lokkeja ei Mikkelissä Suojarinteen näkemyksen mukaan ole mitenkään poikkeuksellisen paljon.
Mihin naurulokit nyt siirtyvät, jos kerran lutakko ei kelpaa?
— Vaikea sanoa. Ehkä juuri kerrostalojen katoille. Katto on niille turvallinen paikka, eivät uhkaa supit ja ketut.
— Lokit voivat myös hajaantua. Tai sitten lutakko alkaa taas kiinnostaa.

Osallistu keskusteluun

Länsi-Savo