Mikkeli ei kannata paikallisjunayhteyttä – Kolmen junan hankinta Haukivuoren lähiliikenteeseen maksaisi 15 miljoonaa euroa

Haukivuori ehdottaa normijunaa kevyemmän raideliikenteen toteuttamista. Konsulttiselvityksen mukaan käyttäjämäärät olisivat korkeintaan tyydyttäviä.

Vesa Vuorela

Matkustajajuna ei enää pysähdy Haukivuoren asemalla. Taajama ehdottaa kalustoltaan kevyemmän liikennemuodon aloittamista, mutta Mikkelin kaupunki ei puolla ajatusta.
Matkustajajuna ei enää pysähdy Haukivuoren asemalla. Taajama ehdottaa kalustoltaan kevyemmän liikennemuodon aloittamista, mutta Mikkelin kaupunki ei puolla ajatusta.

Mikkelin kaupunki ei lämpene Haukivuoren taajaman ehdotukselle paikallisen raideliikenteen aloittamiseksi Mikkelin ja Pieksämäen välillä.

Mikkelin kaupunki muistuttaa liikennetarpeen kysynnästä suhteutettuna kustannuksiin ja katsoo, että tällä hetkellä tällaisen raideliikenteen aloittaminen ei ole ajankohtaista.

Kaupungin kannan määritteli kaupunkiympäristölautakunta, joka vastasi tiistain kokouksessaan Haukivuoren aluejohtokunnan aloitteeseen uudesta liikennemuodosta.

Haukivuoren aluejohtokunta esitti vuosi sitten aloitteella, että kaupunki ryhtyisi toimiin duoraitioliikenteen palvelujen aloittamiseksi yhteysvälillä Mikkeli-Haukivuori-Pieksämäki tai laajemminkin niin, että etelässä lähtöpiste olisi Mäntyharju.

Duoraitioliikenne tarkoittaa raideliikenteen muotoa, joka yhdistää rataverkon kaupunkien raitioliikenteeseen.

Keskustoissa ei tällä seudulla ole raitioliikennettä, mutta malli tarjoaisi raskasta rautatiekalustoa kevyemmän vaihtoehdon kuntakeskusten väliseen liikenteeseen.

Euroopassa tätä mallia on toteutettu ja myös Suomessa sitä on tutkittu.

Mikkeli tilasi taustaselvityksen konsulttityönä Proxion Oy:ltä ja kokosi muualta kustannustietoja, sillä konsulttiselvitykseen ei kuulunut kuluvertailuja.

Kolmen junan käyttökulut olisivat vuodessa 0,5–1 miljoona euroa.

Lainsäädännöllisiä esteitä säännöllisen liikenteen harjoittamiselle ei ole, eikä merkittäviä infrarakenteita tarvittaisi pieniä asemajärjestelymuutoksia lukuun ottamatta.

Konsultti kuitenkin katsoo, että ehdotetulla yhteysvälillä voitaisiin saavuttaa vain tyydyttävä matkustuskysyntä.

Selvityksen mukaan kysyntä ei vastaisi kustannuksia.

Arvioiden mukaan duoraideliikenne vaatisi kolme junaa, joiden yhteisinvestointi olisi noin 15 miljoonaa euroa.

Kolmen junan juoksevien kulujen huoltoineen arvioidaan olevan puolesta miljoonasta yhteen miljoonaan euroon vuodessa.

Kaupunkiympäristölautakunnan mukaan "korkeintaan tyydyttävä" kysyntä suhteessa kustannuksiin tietää sitä, että hanketta ei kannata edistää.

Kaupungin näkemyksen mukaan alueellisia liikennepalveluja tulee mieluummin kehittää linja-autoliikenteessä.

Kaupunki silti toteaa, että jos duoraitio tai jokin vastaava uudenlainen joukkoliikennepalvelu tulevaisuudessa kehittyy markkinaehtoiseksi tai mukaan tulevat toteuttajiksi valtio ja maakunnat, Mikkeli voi tarkastella asetelmia uudelleen.