Heli Hyttinen kutsuu itseään palomieheksi ylpeydellä — "Se on virkanimike, joka kertoo mitä teen työkseni"

Työ-, tehtävä- ja virkanimikkeitä ei kannata vaihtaa väkisin, tuumaa kirkkoherra Sirkka Pylkkänen.

Jaakko Avikainen

Heli Hyttinen kutsuu itseään palomieheksi ylpeydellä — "Se on virkanimike, joka kertoo mitä teen työkseni"

Miessukupuoleen viittaava termi omassa virkanimikkeessä ei ole koskaan häirinnyt pelastuslaitoksen ylipalomiestä, mikkeliläistä Heli Hyttistä. Hän on yksi Suomen harvoista naispuolisista palomiehistä.
— Meitä on tällä hetkellä seitsemän.
Nimikkeiden tasa-arvoistamiseen Hyttisellä on selkeä mielipide.
— Asia tuntuu pompahtavan esiin uudestaan ja uudestaan. Olen saanut kuulla tästä niin pitkään, kuin olen ollut alalla, Hyttinen huokaa.
Hän sanoo olleensa aina ylpeä virkanimikkeestään, eikä ymmärrä ketä hän sillä loukkaa.
— Eiväthän työkaverit ja muu ammattipuoli kyseenalaista virkanimikkeitä, vaan ne ovat enemmänkin siviili-ihmiset.
Joskus itsensä palomieheksi esiteltyään Hyttiselle on sanottu, että hän on palonainen.
— Olen aina sanonut takaisin, että ei ole palonaisia tai palohenkilöitä. Palomies on virkanimike, joka kertoo mitä teen työkseni.
— Minusta termi palomies kertoo ihmisille enemmän kuin pelastaja. Miksi kaikki pitäisi tasapäistää, Hyttinen kysyy.

Asiamies, pääluottamusmies ja monet muut mies-liitteiset nimikkeet saivat viikonloppuna kyytiä Aamulehdeltä. Lehti linjasi muun muassa kutsuvansa eduskunnan puhemiestä jatkossa sukupuolineutraalisti puheenjohtajaksi.
Aamulehden linjauksen aiheuttamaan keskusteluryöppyyn eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin) reagoi toteamalla, että eduskunnassa puhemiestä kutsutaan puhemieheksi sukupuolesta riippumatta. Hänen mukaansa kyseessä on arvostettu, perinteinen titteli, joka on osa eduskuntainstituutiota.
— Eduskunnassa ollaan puhemiehiä kuten perustuslaki ja eduskunnan työjärjestys määräävät, Lohela sanoo.
— Kieli elää ja muuttuu. Ehkä jonakin päivänä palataan tähänkin keskusteluun, mutta en näe tällä hetkellä mitään tarvetta puhemiehen tittelin muuttamiseen.
Ylen toimittaja Sanna Ukkola kyseli puolestaan Ylen sivuilla ilmestyneessä kolumnissaan, miten Julkisen sanan neuvoston on tarkoitus toimia, jos yksi toimitus ottaa valtuudet käyttää omaa kieltään.
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström totesi, ettei voi ottaa tapaukseen kantaa, koska ei voi ennakoida päätöksiä asioissa, jotka voivat tulla neuvoston käsittelyyn. Yleisellä tasolla Grundström kuitenkin totesi, että neuvosto ei ole kielipoliisi, ja että tiedotusvälineillä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia.

Jaakko Avikainen

Etelä-Savon käräjäoikeudessa lautamiehenä toimiva Tarja Gråsten-Tarkiainen sanoo ettei pidä siitä, että vakiintuneiden ja perinteikkäiden instituutioiden nimikkeisiin puututaan. Häntä ei myöskään miellytä lautamiehestä joskus käytetty neutraalimpi termi.
— Olen nyt kuudetta kautta lautamiehenä ja haluan ehdottomasti olla jatkossakin lautamies. Ainakaan tähän hätään en keksi parempaa nimikettä.
Gråsten-Tarkiaista mies-liite ei häiritse.
— Naiseus ja miehuus lähtee ihan muista tekijöistä kuin tehtävänimikkeistä. Ennemmin kiinnittäisin huomiota siihen, jos puhutaan esimerkiksi johtajista ja naisjohtajista. Johtaja on hyvä sana, tänä päivänä on noloa, jos korostetaan erikseen, että naisjohtaja, Gråsten-Tarkainen sanoo.

Juvan kirkkoherra Sirkka Pylkkänen sanoo, ettei virkanimike ole häntä liiemmin häirinnyt. Hänellä ei ole termien uudistamisen suhteen jyrkkää kantaa suuntaan tai toiseen.
— Olen ehkä tämmöinen keskitien kulkija. Nimikkeitä voi uudistaa, jos vanhan tilalle löytyy jokin luonteva vaihtoehto, mutta väkisin niitä ei pidä muuttaa. Muuten tulee tämmöisiä aluehallintovirastoja ja hyvinvointikeskuksia, joista kukaan ei tiedä mitä ne ovat.
Ruotsinkielinen termi kyrkoherde eli kirkonpaimen sopisi periaatteessa Pylkkäsen mielestä suomen kieleenkin.
— Kyllähän se on hyvin raamatullinen, ei se tyhjästä ole ruotsin kieleenkään mennyt, kirkkoherra hymyilee.

Mikko Kääriäinen
Minna Nalbantoglu, HS

Mikko Kääriäinen

Mikko Kääriäinen

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.