Mikkeliläiset narkomaanit kertovat asenteista perusterveydenhuollossa: ”Hoitajat saattavat kommentoida ulkonäköämme”

Pelko epäasiallisesta kohtelusta estää korvaushoidossa olevia hakeutumasta ajoissa terveydenhuollon palveluihin. Ihmisiä pelottaa, että avun saannin sijaan heitä arvostellaan, moititaan, leimataan ja vähätellään, kertoo A-klinikkasäätiön Mikkelin A-klinikan palveluesimies Kaija Smolander.

Risto Hämäläinen

Opioidikorvaushoidossa olevat Iiris ja Sanna (nimet muutettu) kertovat perusterveydenhuollossa kohtaamistaan asenteista. - Olemme samanlaisia ihmisiä, vaikka olemme riippuvaisia, kuntouttavassa korvaushoidossa olevat naiset korostavat. Heitä haastateltiin A-klinikkasäätiön Mikkelin A-klinikalla, joka siirtyy vuoden alussa Essoten alaisuuteen.
Opioidikorvaushoidossa olevat Iiris ja Sanna (nimet muutettu) kertovat perusterveydenhuollossa kohtaamistaan asenteista. - Olemme samanlaisia ihmisiä, vaikka olemme riippuvaisia, kuntouttavassa korvaushoidossa olevat naiset korostavat. Heitä haastateltiin A-klinikkasäätiön Mikkelin A-klinikalla, joka siirtyy vuoden alussa Essoten alaisuuteen.

Yli 30-vuotiaat Iiris ja Sanna (nimet muutettu) eivät ole kertoneet kaikille sukulaisilleenkaan olevansa A-klinikkasäätiön Mikkelin A-klinikan opioidikorvaushoidossa. Naiset korostavat, että korvaushoito on lääke heidän sairauteensa.

Opioidiriippuvainen saa korvaushoidossa metadonia tai buprenorfiinia sisältäviä lääkkeitä. Iiris ja Sanna ovat kuntouttavassa korvaushoidossa. Heidän tavoitteenaan on elää päihteettömästi ja päästä jälleen työelämään.

Kun A-klinikka on suljettuna viikonloppuisin ja arkipyhinä, korvaushoidon toteutuksesta vastaa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Essoten perusterveydenhuollon vuodeosasto 26.

— Ennen korvaushoitoa sai silmätautien yksikön tiloissa, nykyään se on siirretty Mikkelin keskussairaalan kappelin aulatilaan. Siellä vastassa ovat kaksi vartijaa sekä yksi tai kaksi hoitotyöntekijää, Iiris ja Sanna kertovat.

Naiset sanovat kokeneensa, että aluksi sairaanhoitajilla ei ollut juurikaan kokemusta heidän hoidostaan.

— Hoitajat olivat arkoja ja penseitä, mutta nykyään he vaikuttavat jonkin verran tottuneen meihin. Kun hoitajat tarkastavat suun lääkkeen ottamisen jälkeen, koskettaminen vaikuttaa olevan heille ylivoimaista. Hoitajat saattavat kommentoida ulkonäköämme, kuten hampaitamme, Sanna ja Iiris kertovat.

"Elämä muuttuu korvaushoidon myötä"

Naisten mukaan perusterveydenhuollon puolella kohtaamisen tavassa on parannettavaa.

— Kadulla ja hoidossa olevien riippuvaisten välillä on eroa. Elämä muuttuu korvaushoidon myötä niin radikaalisti, he huomauttavat.

— Kun sairaanhoitaja ja lääkäri lukevat koneelta taustatietomme, heidän asentonsa ja ilmeensä muuttuvat. Sen huomaa katseesta, kun ihminen ajattelee: ”Tämä on niitä”. Monien lääkäreiden asenteet ovat kovempia kuin hoitajien. He eivät useinkaan ota meitä vakavasti.

Iiris ja Sanna eivät ole ainoita korvaushoitoasiakkaita, joiden mielestä perusterveydenhuollon hoitohenkilökunnan asenteet ovat huonoja heitä kohtaan.

Diakonia-ammattikorkeakoulun tuoreessa opinnäytetyössä sairaanhoitajaopiskelijat haastattelivat aiheesta 14 korvaushoidossa olevaa asiakasta. Asiakkaat olivat kokeneet muun muassa leimaamista, negatiivisia ennakkoasenteita, välinpitämättömyyttä oireitaan kohtaan, ihmisarvon polkemista ja syyllistämistä.

— Yritin pari vuotta saada terveyskeskuslääkäriltä lähetteen ihotautilääkärille. Lääkäri ehdotti, että jättäisin ylimääräiset lääkkeet pois, jotta ihoni korjaantuisi, Iiris kertoo.

"Kipua ei oteta tosissaan"

Opinnäytteessä haastateltujen mukaan korvaushoitoasiakkuus oli aiheuttanut tilanteita, joissa he olivat jääneet ilman hoitoa. Asiakkaiden kokemuksen mukaan henkilökunnalla on ollut haluttomuutta hoitaa heitä ja paneutua heidän oireisiinsa. Virheellisten diagnoosien seurauksena asiakkaat olivat päätyneet tehohoitoon.

— Kipua ei oteta tosissaan. Hoitajan täytyy lähteä mukaan, jotta pääsee päivystykseen, Sanna sanoo.

Iiris pyytääkin sosiaaliohjaajan mukaansa asioidessaan viranomaisten ja perusterveydenhuollon henkilökunnan kanssa.

— Olen huomannut järkyttävän paheksunnan, syrjinnän ja pottuilun. Ihmiset tuntuvat edelleen pitävän korvaushoitoa toisena sanana sille, että on opiaattien käyttäjä. Jos lääkäri ottaa ensimmäisellä kerralla tosissaan sen, mitä sanon, liikutun. Se on niin harvinaista, Iiris sanoo.

— Joidenkin lääkäreiden käytös vastaanotolla on lievästi sanottuna töykeää. 

"Osa terveydenhuollon henkilökunnasta ei osaa kohdata päihdeongelmaisia"

Päihdeongelmaisten saama kohtelu ja palvelu terveyspalveluissa vaihtelevat, sanoo A-klinikkasäätiön Mikkelin A-klinikan palveluesimies Kaija Smolander. Hänen mukaansa opioidikorvaushoitoon liittyy yhä ennakkoluuloja.

— Osa terveydenhuollon henkilökunnasta ei halua tai osaa kohdata ihmisiä, joilla on päihdeongelmia. Korvaushoitoasiakkaat eivät välttämättä saa asianmukaista kivunhoitoa, koska heillä on riippuvuuteensa tarkoitettu lääkehoito.

Opinnäytteessä haastateltujen mukaan hoitohenkilökunta oli olettanut korvaushoitoasiakkaan voivan kääntyä korvaushoitoklinikan lääkärin puoleen kaikissa asioissa. Haastateltavien mukaan huonot kokemukset olivat aiheuttaneet haluttomuutta hakeutua hoitoon vakavissakaan tilanteissa.

— Päihdeongelmaan liittyy syyllisyyttä ja häpeää. Kylmäkiskoinen kohtaaminen vain vahvistaa näitä tunteita. Pelko epäasiallisesta kohtelusta estää ihmisiä hakeutumasta ajoissa terveydenhuollon palveluihin. Ihmisiä pelottaa, että avun saannin sijaan heitä arvostellaan, moititaan, leimataan ja vähätellään, Smolander sanoo.

— Jos saamme terveydenhuollossa huonoa kohtelua, kukapa meistä ei ärsyyntyisi ja puolustukseksesi hyökkäisi vastaan. Tai sitten haluamme vain pahoilla mielin poistua paikalta.

Jaakko Avikainen

- Osa terveydenhuollon henkilökunnasta ei halua tai osaa kohdata ihmisiä, joilla on päihdeongelmia. Korvaushoitoasiakkaat eivät välttämättä saa asianmukaista kivunhoitoa, koska heillä on riippuvuuteensa tarkoitettu lääkehoito, sanoo A-klinikkasäätiön Mikkelin A-klinikan palveluesimies Kaija Smolander. 

A-klinikkasäätiön hanketyöntekijä Sanna Tuukkanen toteaa, että korvaushoitoasiakkaiden kohtaamista on vaikea ammattilaisen kouluttaa.

— Kouluttamassa tulisi olla kokemusasiantuntija yhdessä päihdetyön ammattilaisen kanssa. Kokemusasiantuntijan oma tarina auttaa ymmärtämään riippuvuussairauden monimuotoisuutta ja korvaushoidon merkitystä.

Lähde: Sara Lavonen ja Yrjö Korhonen: ”Välil se tuntuu ku seinille puhuis” — Korvaushoitoasiakkaiden kokemuksia kohtaamisestaan perusterveydenhuollossa”. Opinnäytetyö, syksy 2017. Diakonia-ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Uusimmat uutiset